Kantaverkkoyhtiön voitto: +30% vuonna 2013

Kantaverkkoyhtiö Elering BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . investoi viime vuonna ennätykselliset 203,3 miljoonaa euroa kehitykseen. Liikevoitto kasvoi samalla lähes 30 prosenttia.

Eleringin käytti viime vuonna 203,3 miljoonaa lähinnä sen sähköjärjestelmien rakentamiseen. Eleringin tulos nousi 49% viime vuonna 28,6 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa sen säästöistä ja liikevoiton kasvusta. Liikevoitto oli 53,3 miljoonaa viime vuonna kun sen liikevaihto oli 134,4 miljoonaa euroa.

  • Elering ilmoitti, että suurin investointi oli Viron ja Suomen välille tullut merikaapeli.
  • Investoinnit rahoitettiin mm Pohjoismaiden investointipankilta EIB:lt: 85 miljoonaa euroa .
  • Lisäksi tuottoja syntyi Elering:lle 14,2 miljoonaa siirtokapasiteetin huutokaupoista.

Eleringin hallituksen puheenjohtaja Taavi Veskimäen sanoin on syytä olla tyytyväisiä 2013 edelliseen tilikauteen. " Viime vuosi oli ennätyksellisen hyvä Elering:lle sekä sen investointien että tuoton kannalta. Haluan korostaa, että pystyimme saavuttamaan kaikki aasettamamme tavoitteet yhtiössä kun nyt tarkoitus oli tehdä merkittäviä investointeja."

Hän lisäsi, että hyvän tuloksen kautta odotetaan laskuja kuluttajille siirtohinnoissa alkaen huhtikuusta 7,8 prosenttia

Elering:ssä 2013 keskimääräinen palkka oli 1892 euroa kuukaudessa kun 2012 vuonna oli se 1749 euroa/kk.

  • http://www.aripaev.ee/?PublicationId=c97c3339-53df-4e35-9a44-508e77519ed4&ref=rss

Maiden välinen sähkökaapeli kantaverkkoyhtiöiden salkkuun 1/2014

Kansalliset kantaverkonhaltijat Fingrid ja Elering BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . siirtyivät nyt yhdessä omistajiksi Viro - Suomi merenalaisessa sähkökaapelissa Estlink1 vuoden alusta. Tähän asti ko yritykset ovat vain vuokrannut kaapelia Viron valtion omistamalta energiayhtiöltä Eesti Energia BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . .

Elering:n hallituksen puheenjohtaja Taavi Veskimägi sanoi, että Estlink1 omistajamuutos on viimeinen vaihe Elering:n lopullisessa hallinnassa kantaverkosta.

Myynti sopimus tehtiin 27. marraskuuta . Kokonaiskustannukset olivat 77,6 miljoonaa euroa .

Tätä ennen Estlink1 kuului mm Nordic Energy Linkin ja sen tytäryhtiö N.E.L. Finland Oy:lle .

Kauppa myydä Estlink1 kantaverkon haltijoille vuoden 2013 loppuun mennessä oli tarpeen johtuen Euroopan unionin direktiivistä säädellä valtioiden välistä energiakauppaa. Direktiivin mukaan sähköntuottajan rooli sähköverkon omistajana lakkasi tässäkin tapauksessa.

Estlink1 on ensimmäinen kaapeli Baltian ja Pohjoismaiden kesken ja se on nyt  toiminut vuodesta 2006 asti. Alun perin Estlink1 perustettiin Eesti Energia, Latvenergo, Lietuvos Energijos Gamyba, ja Finestlink:n yhtestyöprojektina.

Siirtokapasiteetti Estlink1 on 350 MW. Kokonaispituus kaapelissa on 210 km (=  kaksi 105 km pitkää kaapelia) , josta 148 km on meren alla ja 62 km mantereella maissa. Syvimmässä kohtaa kaapeli on 100 metriä syvällä merenpohjassa.

Mikrotuottajilta jo 100 perheen sähköt verkkoon 1-10/2013

Sähkönjakeluverkkoon on liittynyt nyt 130 omaa sähköä tuottavaa ns mikrotuottajaa, kun keskimääräinen määrä kasvaa +10 kpl kuukaudessa, kertoo Elektrilevi BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . .

Mikroenergialaitokset tuottavat nyt sähkönjakeluverkkoon 987  kW tehoa. Näistä tuottaa sähköä aurinkoenergiasta 75%.

"Kun tarvittavat lainsäädäntömuutokset on nyt tehty Tallinnan teknisen korkeakouluna kanssa, on mikrotuottajan paljon yksinkertaisempi liittyä ja prosessi on tehty sujuvammaksi . Tässä oli paljon apua aktiivisien asiakkaiden omassa panoksessa ", sanoi firman sähkökytkennät ja lisäpalvelut ryhmän johtaja Ainer Tiitson.

Ensimmäinen mikrotuottaja liittyi viime vuoden 2012 huhtikuussa. Nyt kuluneen vuoden 2013 aikana on läpi verkon mikrotuottajien osalta kulkenut lähes 250 megawattituntia ( MWh ) energiaa, mikä vastaa keskimäärin sähkönkulutusta noin sadalle perheelle vuodessa.

Sopimuksen allekirjoittamisesta liittyminen kestää nyt keskimäärin 38 päivää. Useimmissa tapauksissa ovat liittymiskulut verkkoon n  200-300 euroa.

"Kalliimmaksi littyminen voi muuttua kun verkon vahvistamiseksi tarvitaan lisää investointeja joskus. Seuraamme, että laitos ei aiheuta häiriötä verkolle, joka taas voi vahingoittaa sähkölaitteita asiakkaille ", selitti Tiitson .

Mikrotuottamiseksi katsotaan esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden sähköä tuottava yksikkö, johon sen virta on max 16A ja nimellinen teho enintään 11 kW. Mikrotuotannon tavoitteena on tuottaa sähköä omaan käyttöön. Jos haluaa sekä ostaa että myydä verkkoon, voidaan myöntää nyt jakeluverkkoon uudenlainen liittymäsopimus, jossa otetaan huomioon kaksisuuntainen sähkönsiirto.

Elektrilevi on suurin paikallisjakeluyhtiö Virossa 30 eri jakelijan joukossa, jotka tuovat sähkön siirtoa kuluttajille kotiin asti. Yritys hallinnoi noin 61000 kilometriä voimalinjoja ja yli 22000 paikallista sähköasemaa .

Big Data: sähkön valtatiet eivät kunnioita katuverkkoja Tallinnassa

Tiedon valtatieltä siirryttäessä fyysisen sähkön siirron maailmaan: Viron siirtoverkko ei juurikaan seuraa isojen katujen reittejä, selviää Baltic News for Finns:n tuoreimmista Big Data:n karttanäkymistä.

Viimeisimmän uuden hyödyllisen karttatason myötä on nyt mahdollista selvittää helposti miten Tallinnan infraverkostot ovat rakentuneet tietyn alueen tai osoitteen ympärillä - mukaan lukien kaasu- ja sähköverkot - käyttäen maan viraston tuottamaa paikallista Big Dataa hyväksi.

Tämä uutuus säästää aikaa ja tehostaa resurssienne käyttöä kun harkinnassa on suurempien hankkeiden kustannusrakenteen selvitys vaikkapa asunto- tai kiinteistökaupoissa.

Artikkelimme oheiskuvista näkyy hyvin miten tarkasti sähköverkostot on kartoitettu mm Vanhan kaupungin sisältä näinä aikoina.

Viron sähkö- ja kaasuverkot ovat nyt julkisesti nähtävissä kaikkien bisnesuutistemme kartoilta sekä kiinteistökaupan lisäarvopalveluista omana ilmakuvaselaimen tasonaan nimeltä: "Infra".

Vanha kaupunki on täynnä sähkön suuria valtaväyliä juuri Tallinnassa

Virolaisyritys kumppaniksi maailman suurimpaan sähköautojen laturiverkkoon 2014

 Pieni virolainen NOW! Innovations BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  ja hollantilainen yritys Fastned ovat solmineet sopimuksen , jonka mukaisesti Alankomaiden valtakunnallinen sähköautojen pikalaturiverkosto käyttää Virossa kehitettyä verkon mobiilisoftan laskutusjärjestelmää .

Fastned luo Hollantiin valtakunnallisen maan kattavan pikalaturiverkon, joka sisältää yli 200 pistettä maanteillä, joista kukin koostuu useista ABB latausasemasta. Tämä luoHollannille maailman laajimman sähköautojen käyttöverkon.

Fastned:n Toimitusjohtaja Michiel Langezaalin arviossa on NOW! Innovations:lla vankkaa kokemusta latausverkon laskutuksesta ja siksi se on erittäin hyvä kumppani heille.

"Virolaisten ratkaisu eroaa muista ratkaisuista markkinoilla, koska se on kaikkein asiakasystävällisin. Haluamme yhdessä tarjota modernia tekniikkaa, jossa asiakkaan ei tarvitse murehtia: hankkia uutta muovikorttia, yms", sanoo Langezaal.

NOW! Innovations:n  toimitusjohtaja Üllar Jaaksoo sanoo, että he työskentelevät päivittäin jotta sähköautojen lataukseen liittyvä laskutus olisi helppoa ja kätevää .

" Yhdessä luomme Fastned:n kanssa ratkaisun, jossa hollantilaiset kansalaiset voivat käyttää sähköautoja yhtä mukavasti kuin tavallista autoa . Meille tämä on jo toinen valtakunnallinen sähköautojen verkon luontia ", vakuuttaa Jaaksoo.

Get Directions

Nord Pool -katteen menetykset hermostuttavat Elering:ä

Selaimesi ei tue HTML 5 canvas toimintoa - kokeile Crome tai Firefox selaimia.

graafin data | uusi ikkuna

Viro sähköpörssin hinta on viime aikoina ollut Nord Pool -alueen (NPS) korkein, syynä sähkönpuute Latviassa ja Liettuassa.
Tuottajayrityksillä Virossa ei ole suoraan hyötyä tästä hinnan vahvistamisesta, koska uuden vuoden hintaneuvottelut aina perustuvat edellisen vuoden keskihintaan, kirjoittaa Viron ÄRIPÄEV.

"Pitkään sietää tätä tilannetta ei enää ole mahdollista asiakkaillemme", sanoi siirtoverkkoyhtiön Eleringin (11022625) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  hallituksen  pj Taavi  Veskimägi. Pomon mukaan vetää nyt lyhytaikaisesti Virossa sähköpörssien kauppojen hintaa ylös naapurimaiden Latvian ja Liettuan suuri alueellinen sähkön puute. Ja vaikka on jo kauan sitten sovittu Itämeren maiden  pääministerit  ja Euroopan komission puheenjohtajan tasolla Nord Pool -sähköpörssin Spot-kaupan käynnistäminen Latviassa ja Liettuassa, tästä ei ole pystytty toistaiseksi näissä maissa poliittista päätöstä tehdä". Pohjimmiltaan on Viro  vapailla markkinoilla kilpailemaan  Latvia-Liettua kuluttajiin, mutta tähän ei ole mahdollisuutta jäykästä kauppatavasta johtuen, selitti Veskimägi.

Eesti Energian (10421629) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . energiakaupan johtajan Margus Valsin mukaan tilanne muistuttaa v 2010 kesää, kun Viron ja Suomen  sähkön hinnat liikkuivat myös samalla tavalla toisiaan vastaan. Valsi mukaan syynä se, että sähkön tarjonta alueella on vähentynyt yli  sähkön kysyntä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lisää tarjontaa.

Elering:n pomon mielestä tulee sähkö Virossa kalliimmaksi tulevaisuudessa kun olemme vain pieni eristetty energiasaareke, jossa tuotetaan suurin osa sähköä yhdestä fossiilisesta lähteestä.

Toim. Tämä Veskimägi tekee ihan työkseen mediassa kalliimman sähkön hinnan myymistä kansalaisille lähes päivittäin. Tästä kommentista pitää lukea rivien välistä tuo "asiakkaat", joka on käytännössä yhtä kuin Eesti Energia kaikkine sen keskitettyine intresseineen. Elering:n on itsekin aika tuoreesti äskettäin Eesti Energiasta irtautettu oma kantaverkon "liiketoimensa", joka ei historiaa ja ystäviään hetkessä unohda. Virolaispomoa siis harmittaa kun viereisiin maihin ei voi laskuttaa Nord Pool-hinnoilla Eesti Energian toimesta sähkön vientiä ja vielä enemmän se, että puuttuva alijäämä on nyt tuotu EstLink1 -merikaapelia pitkin pääosin Suomesta. Joskus siis näinkin päin Viron vapaassa markkinataloudessa.

Get Directions

Viron sähköllä tuotanto- ja vientietua – edelleen



--

Sähköpörssin Nord Pool Spot:n (NPS) Viron alueelle päivää aiemmin noussut  sähkön aluehinta (EE) tiistain ja keskiviikon tapahtumien perusteella korkeammalle  sekä Suomen että koko järjestelmän hinnasta, Eesti Energian (10421629) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . energiakaupan johtajan Margus Vals:n mukaan tämä johtuu tarjonnan vähenemisestä lähimarkkinoilla.

--
Vals sanoi miksi  sähkön keskiviikkoon pörssikurssi nousi tiistaina  kaupoissa Virossa 57,6 € / MWh kohden: kysynnän ja tarjonnan tasapainon muutosta eli tarjonnanväheneminen toteutui.

"Toisaalta lämpimän vuoden ajan takia tuotantoasemien määrä on pieni. Tähän liittyy  Riikan kaasuaseman huolto, joka on johtanut merkittävään Latvian alijäämään sähkössä", hän lisäsi.

Samojen seikkojen vaikutus näkyy Liettua sähköpörssistä, jossa sähkön hinta on lähes kaksi euroa  päivää  keskimääräistä suurempi eli oli 59,8 € / MHw.

"Positiivisella puolella voidaankin mainita sen, että huolimatta kireästä tilanteesta, on tullut markkinoille Balttiassa uusia tuotantoyksiköitä, jotka pitävät Balttian markkinoiden hintoja huomattavasti alle Nord Pool:ssa noteeratun aluehinnan", sanoi Vals.

Suomen markkinoilla oli sähkö keskiviikkona hintaan 54,40 € / MWh kohden. NPS: n koko  järjestelmän hinnaksi  muodostui 54,83 € / MWh kohden.

Toim. Viime aikaisesta sähkön myynnistä antaa kivan kuvan mm Elering:n (11022625) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . kuukausikohtainen tuotanto- ja kulutuskuva, josta näkyy miten Viron tuotanto on jatkuvasti n +500 MWh ylijäämäinen omassa tuotannossaan. Tämä sitten kaupataan Suomeen ja muualle Balttiaan. Myös edellisen koko kuun sähkön tuotantotilanne on ollut saman tilanteen toisintoa.

Get Directions

Sähkönviejät tahkosivat tuhdin tilin suomalaisilta

Viron kantaverkkoyhtiön 1. kvartaalin v2011 tulostiedot kiteyttävät hienosti kuinka paljon nettovientiä ja -tuloja suomalaisilta sähkönkäyttäjiltä virtaa tätä nykyä maahan merikaapeli EstLink1:n avustuksella. Elering:n (11022625) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . raportista käy ilmi seuraavia suomalaisten kannalta mielenkiintoisia pääkohtia:

  • Viron sähköjärjestelmissä oma sähkön tarve vähentyi vuodessa -2%
  • Kotimainen sähkön tuotanto kasvoi +5% vuodessa
  • Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut +50% vuodessa (eniten tuulivoima)
  • Viron ja Latvian tuotantosaldot olivat ylijäämäisiä, Liettuan sähkön oma tuotanto taas väheni 35% v2010
  • Estlink -katkoksia on ollut I kvartaalilla yhteensä 215 tunnin ajan
  • Suomen osuus koko viennistä oli 63%, Liettuan 24% ja 13% Latviaan

Nettovientiä Suomeen oli kaikkiaan Elering:n kaapelia pitkin 724 GWh sähköä ja keskihintaan 64,82 € / MWh. Tästä syntyy myynti- ja vientituloja kaikkiaan n 45 000 000 € kun tälle samalle jaksolle tuontia on ollut tasan nolla GWh toiseen suuntaan. Eipä siis ihme, että EstLink2:n rakentaminen motivoi kovasti nyt virolaisia energian tuottajayhtiöitä. Näistä Viron oma kansallinen Eesti Energia (10421629) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . kokoaa väistämättä sen leijonan osan vientituloina kassaansa omistamansa tuotantoverkoston turvin.

Melko mielenkiintoista firman analyysissa on myös se, että Narvan ylitse Venäjältä on tuotu I kvartaalissa kaikkiaan 326 GWh Venäläistä sähköä - myös olematonta vientiä vastaan. Tämä muodostaa sen lähes puolet Suomeen suuntautuneesta nettoviennistä, mutta Venäjän sähkön hintaa ei nimeltä mainita suoraan eikä sen keskimääräistä MWh hintaa ole helposti luettavissa.

I kvartaalin selkeä lopputulos on kuitenkin sellainen, että raju sähkön nettovienti on suurelta osin kompensoitu kasvatetulla Venäjän - transitosähkön - tuonnilla.

Mikään suuri ihme ei nyt ole tässä valossa se, että juuri Narvan sähköntuotanto- ja siirtoasemille on suunnattu laajat investointi- ja laajennussuunnitelmat lähivuosille. Paikallisista ennusmerkeistä voisi nyt lukea, että Venäjän tuontisähköstä ei ole jatkossaka ainakaan pulaa Viron suuntaan. Maan yksi visio on toimia välittäjänä Skandinavian maiden suuntaan sähkön kysynnän tyydyttämisessä kunhan vain siirtolinjat saadaan riittävän suuriksi tehoiltaan.

Get Directions

Kantavaverkkoyhtiö myy siirtovarmuutta saaristolle

Kantaverkkoyhtiö Elering (11022625) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . investoi Virossa lähivuosina Muhun,  Saarenmaan ja  Hiidenmaan toimitusvarmuuden parantamiseen sähköverkossaan yhteensä 12 miljoonaa euroa, joka korvaa v2012 mennessä mantereen ja Muhun välillä poistettavan kaapelin uudella huomattavasti tehokkaammalla ja myös rakentaa uuden kaapelin Pienen salmen yli.

Nyt on olemassa Virtsu ja Võiküla  välillä kaikkiaan kuusi 35 kV siirtokaapelia,  jotka korvataan 110 kV uudella kaapelilla. Uusittava kaapeli upotetaan meren pohjaan, jotta sen vaurioitumisen riskit (ahtojäät, ankkurit, jne) minimoituvat. Kiitos uuden kaapelin ja siinä käytetyn korkeamman siirtojännitteen se voi olla niin tehokas, että pystyy yksinään kuuden 35 kV kaapelin tehon siirtoon sähkössä mantereelta Muhun käyttöön, josta se sitten ilmakaapeleilla jaetaan Saarenmaalle ja Hiidenmaalle eteenpäin.

Samanaikaisesti uusien kaapelointien kanssa v2012 kunnostetaan myös Muhun ja Saarenmaan  sähköntoimitusten  tärkeä  kauttakulkukeskus eli Võikülan sähköasema.  Leisin sähköasema, jonka kautta sähköä saa Hiidenmaa, on tarkoitus kunnostaa vuoteen 2016 mennessä.

http://www.e24.ee/?id=449722

Get Directions

Kantaverkkoyhtiölle “interaktiivisempi” kotisivu

Elering (11022625) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . on nyt kokonaan uusittu kotisivu (www.elering.ee), jossa merkittävää huomiota on kiinnitetty maan sähköjärjestelmän yksinkertaiseen esittelyyn sekä ergonomiaan saattaa tekniset tiedot helposti esille. Uusi formaatti on firmassa kehitetty  muiden tehtävien joukossa tavoitteena viestiä ja tiedottaa Viron sähköjärjestelmän toimivuudesta ja energiatalouden kehityksestä.

Uudistuksen tarkoituksena on tarjota yleisölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sellainen nettiympäristö, jossa tiedot ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta ja kauniisti esitettynä. Uudistuksena on kehitetty tietojen julkaisemiseen uusi sovellus (Dashboard) ja päävalikon muut nimikkeet on alan uutisia, analyyseja ja tilannekatsauksia sähköverkosta.

Uudessa sovelluksessa on nyt mahdollista reaaliajassa seurata kansainvälisiä energiavirtoja, sähkön kulutuksen ja tuotannon tietoja, siirtokapasiteetteja. Näkyvillä on julkisesti myös energian hinnat, järjestelmän kokonaistase ja mm Nord Pool Spot sähköpörssin Suomen ja Viron hinnat sekä Baltpool -sähkömarkkinoiden hintojen ja määrien seuranta.

Kaikki tiedot esitetään graafisina kaavioina ja tietoja voidaan näyttää myös taulukon näkymässä tai ladata niitä numeerisesti paikalliseen käyttöön. Tietyn kauden tietojen etsimiseen voidaan käyttää omaa hakutoimintaa.

Uuden kotisivun julkaisun ja testauksen aikana on rinnakkain esillä myös vanhat kotisivut, jotka löytyvät osoitteesta: vana.elering.ee. Palautteet ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita osoitteeseen: veeb@elering.ee.

Elering on riippumaton ja itsenäinen kantaverkkoyhtiö, jonka päätarkoituksena on varmistaa Viron kuluttajille aina laadukas sähkönsyöttö. Toimitusvarmuuden takaamiseksi firma kehittää kansallista siirtoverkkoa ja ulkoisia yhteyksiä. Elering seuraa reaaliajassa siirtoverkon toimintaa tuotannon ja kulutuksen välillä.

Asiasta tiedotti näin yrityksen tuore viestintäjohtaja Liis Plakk.

Toim. Tätä julkistusta pitänee arvioida kahdesta näkökulmasta oheisen PR-tiedotteen perusteella: tarjotun tiedon käyttöliittymän ergonomia ja siinä sovelletut tekniset formaatit.

  • Elering kutsuu nyt interaktiiviseksi sitä osiota, joka on leimattu sanalla "Dashboard!" etusivulla. Nimi lienee saanut kannatusta mm firman kotisivullaan soveltaman Google Analytics:n perintönä, jossa se näkyy datan ylläpitäjän pääotsikkona. Muuten kaikki sivut ovat varsin perinteistä staattista markkinointi- ja esittelymateriaalia. Dashboard on toki seksikäs, graafinen ja näyttäväkin kaikkine sen valittuine graafeineen, mutta tiedon ryhmittely ei kyllä hahmotu helposti maallikolle. Reaaliakaiseksi (Live) koko pakettia ei voi myöskään tuntea: muutamista otsikoista pääsee ihan helposti graafeihin joiden pitäisi esittää vaikka viime kuun 4/2011 päättynyttä tilannetta, mutta ne ovatkin nyt tyhjiä.
  • Tekniset formaatit tiedon tarjonnalle ovat antiikkisia: paikallinen lataaminen toimii laajasti PDF-pohjalta ja taulukot taasen Excelin CSV:n kautta. Uudempia webin standardeja XLM- tahi ODF-formaatteja ei tueta / tunnusteta. Lisäksi, uutiset osastosta saa turhaan etsiä RSS/Atom-syötteitä tai mitään sosiaalisen median jakamispainikkeita. Miksi näin?
  • Mobiilisovellusten (Android, iPad, iPhone, jne) tuesta ei ole myöskään mitään merkkejä uudistuneilla sivuilla, joka kyllä on vankasti jo tätä nykypäivää.

Kaiken edellisen nojalla voi tämän perinteisen valtionyhtiön lehdistötiedotetta pitää kyllä liioitteluna, vaikkapa aloitetut perusaskeleet sinänsä ovat oikean oloisia jos vanhaan vertaa.

http://uudisvoog.postimees.ee/?DATE=20110514&ID=257277

Get Directions