Maan keskipalkat nousivat +7,6% vuodessa Q4/2012 (y/y)

Keskimääräinen bruttopalkka oli vuonna Q4/2013 vuoden viimeisellä neljänneksellä 986 euroa eli nousi vrt Q4/2012 verrattuna 7,6% tilastokeskuksen tietojen mukaan.

Kolmannella ja toisella vuosineljänneksellä palkat kasvoivat: 8,8 % ja 8,5% vuosivertailuissa eli nousu hidastui.

Reaalipalkat nousivat 2013 vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,0% .

Keskimääräinen bruttotuntipalkka oli 5,99 euroa ja tuntipalkka nousi 8,3%  vuosivertailussa.

Keskimääräinen kuukausittainen bruttopalkka ja tuntipalkat nousivat 2012th Vuoden viimeisellä neljänneksellä eniten maa-, metsä -ja kala-alan sektoreissa.

Keskimääräinen kuukausittainen bruttopalkka laski tieteellinen ja tekninen toiminta aloilla ( 4,4% ) .

Työnantajan keskimääräinen kuukausittainen työvoimakustannus työntekijää kohden oli 1336 euroa eli 8,69 euroa per tunti.

  • http://www.stat.ee/72408

Köyhyydessä eli noin 20% maan väestöstä v2012

Suhteellisessa köyhyydessä eli 2012 18,7 % Viron väestöstä - absoluuttisessa köyhyydessä 7,3 % tilastotoimiston mukaan.

Suhteellinen köyhyys on oli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna, kun taas absoluuttinen köyhyys sen sisällä laski 0,8 prosenttiyksikköä.

  • Suhteellisessa köyhyydessä on henkilö, jonka kuukausittaiset tulot olivat alle 329 euroa.
  • Absoluuttisessa köyhyydessä henkilö, jonka kuukausittaiset vastaavat tulot olivat alle 196 euroa.
  • 2012 erosivat köyhimpien ja rikkaimpien viidenneksen tulot 5,5 kertaisesti.

Verrattuna 2011 kasvoi 24 % yli 65-vuotiaat köyhyydessä elävien määrä.

Koulutustaso vaikuttaa köyhyyteen edelleen merkittävänä riskinä.  Samaan aikaan, kuului kolmasosa ihmisistä, joilla on korkeakoulutus rikkaimman viidenneksen osaan. Korkeakoulutus on eräs tärkeä ehto köyhyyden ehkäisemiseen.

Minimipalkka noussee 2 vuodessa +22%: 390 €/kk

Työnantajat ja ammattiliitot sopivat, että Viron vähimmäispalkka nousee sekä ensi vuoden jälkeen että seuraavan: +35 euroa / vuosi eli nykyisestä 320€/kk -> 390 €/kk.

Poikkeuksellisesti sopimus on tällä kertaa kestoltaan kaksi vuotta, jonka aikana nostetaan työmarkkinoille heikoimmassa asemassa oleville lähes neljänneksen (+22%) palkkaa, jos hallituskin maassa hyväksyy sen - kirjoitti ERR.

Halu lisätä & parantaa maassa elintasoa vahvistettiin sekä työnantajien ja ammattiliittojen kesken.

"Emme halua lähettää yleisen palkkakehityksen paineita työmarkkinoilla, vaan päinvastoin auttaa heikon tulotason omaavia ja korostaa, että keskimääräinen palkankorotus on järkevää ja perusteltua niin kauan kuin se ei ylitä tuottavuuden kasvua."

Keskuspankki: palkkaralli maalle aivan liian nopeaa 8/2013 (y/y)

Tilastokeskus ilmoitti, että keskimääräinen kuukausittainen bruttopalkka nousi +8,5 % toisella vuosineljänneksellä 2013 ja oli 976 euroa / kk .Palkkojen nopea kasvu on ristiriidassa muuhun talouteen keskuspankin mukaan: jos talouskasvu ei kiihdy merkittävästi tulevina vuosineljänneksinä odotetaan yhä vaan maltillista palkkakehitystä Viroon.

Palkkojen nopea kasvu on laajaa ja siihen on useita syitä.

Ensinnäkin on nostettu nyt minimipalkkaa +10 % . Jos yritykset säilyttävät oman suhteellisen palkkarakenteen, se todennäköisesti vaikuttaa eniten minimipalkkaan.

Toiseksi tuli voimaan 2013 keväällä opettajien ja hoitohenkilökunnan palkkasopimuksia.

Monilla rakennus- ja kuljetusalaloilla mahdollisuus työskennellä ulkomailla . Kuljetus- ja varastointialoilla oli palkkojen kasvu Q1/2013  8,6 % ja toisella neljänneksellä 15,4% ja rakentamisessa taas:  +6 % ja +12,7 % vastaavasti.

Kuitenkin nyt 7-8 % palkkojen nousuvauhti on liian nopeaa, kun samalla tuotos työntekijää kohti on keskimäärin pienempi kuin vuosi sitten keskuspankin arviossa.

Inflaatiokorjattuna ostovoiman reaalikasvu oli 4,9% toisella neljänneksellä 2013. Reaalipalkat ovat kasvaneet kahden viime vuoden aikana. Ostovoiman keskipalkka oli nyt taas hyvin lähellä kriisiä (v2007) edeltäneestä huipputasosta.

Palkat nousivat reilut +8% vuodessa Q2/2013 (y/y)

Tilastokeskuksen mukaan Virossa, 2. neljänneksellä 2013 keskimääräinen kuukausittainen bruttopalkka: 976 euroa ja tunnin bruttopalkka: 5,71 euroa.Verrattuna 2. neljännekseen 2012 keskimääräinen kuukausittainen bruttopalkka kasvoi 8,5% ja keskimääräinen tuntibruttopalkka 8,1%. Kasvu oli keskimääräisesti 2. neljänneksellä jonkin verran nopeampaa kuin 1. neljänneksellä.

Reaalipalkat, joissa otetaan huomioon muutos kuluttajahintaindeksissä nousi +4,9% 2. neljänneksellä 2013. Reaalipalkat kasvoivat kahdeksannen vuosineljänneksen peräkkäin.

Työntekijämäärä oli kesäkuun lopussa 0,6% pienempi kuin vastaavana ajanjaksona 2012.

Verrattuna 2. neljännes 2012 palkat kasvoivat eniten kaivostoiminnassa ja louhinnassa (20,0%) ja tuntibruttopalkat maatalouden, kalastuksen ja metsätalouden aloilla (19,8%).

Verrattuna 2. neljännes 2012 sekä kuukausi- ja tuntibruttopalkat ovat vähentyneet vain taiteen, viihteen ja virkistysaloilla (5,9% ja 6,1%).

2. neljänneksellä 2013 työnantajan keskimääräinen kaikki kk-kustannukset työntekijää kohden olivat 1320 euroa ja työtunnin kustannukset olivat 8,66 euroa. Verrattuna 2. neljännes 2012:  kuukausittainen työvoimakustannus työntekijää kohti kasvoi 8,4% ja keskimääräinen työvoimakustannus tuntia kohden 8,2%.

STV:n osingot – omistajiensa varma nakki

Vuodesta toiseen Tallinnalainen kaapelioperaattori AS STV (10059388) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . tahkoaa pommin varmaa tulosta omistajilleen: ikioma fyysinen kaapeliverkko ja lojaali venäläispainotteinen paikallinen asiakaskunta ei häviä minnekään helposti alta pois venäläisyrittäjältä.

Kun myös edellisen vuoden osingot on maksettu, nousee telepalveluja tarjoavan STV:n viime vuosien osinkojen  kokonaismäärä  yli  sataan miljoonaan kruunuun eli yli 7 miljoonaan euroon.

Viime vuonna osinkoa vauhdikkaasti kasvattanut STV suunnittelee edellisestä vuodesta maksaa omistajilleen noin 2,5 miljoonaa euroa.

V 2006 jälkeen toukokuun lopussa kun  tele- internet-palveluja tarjoavan  AS STV pääomistaja Vjatšeslav Rabotšev joutui  rikollisten  hyökkäyksen jälkeen sairaalaan,  on yrityksestä osinkoina maksettu 75 miljoonaa kruunua ulos tuloina.

Toim. Vaikka Viron telealan kilpailu onkin pirteää ja vauhdikasta, niin perinteisen STV:n tulos vain vahvistaa sen että sopivilla palkkakustannuksilla paikallisessa ympäristössä tehdään hyvää tuottavaa bisnestä. Suomeen nähden kaapelioperaattoreiden apuna paikallisesti ovat omat fyysiset kaapelit loppuasiakkaan asuntoon saakka, joiden asennus on vielä ollut kannattavaa nykyisessä työvoiman hinnan ympäristössä. Kaupparekisterin mukaan yrityksen omistajaksi on jostain syystä nykyään nimetty Erik Reinaru.

Get Directions

EU:n sininen työlupa astui tänään voimaan

Sunnuntaina 19. kesäkuuta tulee Virossa ratifioiduksi EU:n direktiivi, joka helpottaa ulkomaisten korkeasti koulutettuja ammattilaisten ​​töihin pääsyä maan paikallistyömarkkinoille.

EU:n sininen kortti on väliaikainen oleskelulupa, joka myönnetään ulkomaalaiselle EU-maissa (mm. Virossa) elämiseen ja työskentelyyn.

"EU: n sinisen kortin direktiivi on suunniteltu siten, että EU:n sisään päätyisi työhön korkeasti koulutettuja  ulkomaalaisia​​,  jotka  pystyvät parantamaan jäsenvaltioidensa kilpailukykyä. Myös Viro pyrkii kaikin tavoin edistämään  koulutettujen  asiantuntijoiden maahan saapumista ja elämistä, joka edistää taloutta ja kilpailukykyä.  Alansa koulutettujen huiput ovat jatkossa tervetulleita Viroon ", sanoi sisäministeri Ken-Marti Vahtera.

Tärkein muutos, jonka Viron direktiivin täytäntöönpanolle teki oli EU sinistä korttia saaneelle korkeasti koulutettujen työntekijälle maksettavan palkan parantaminen.  Kun yleensä nyt työnantajan  on ulkomailta palkatulle  henkilölle maksettava vähintään 1,24 -kertainen Viron keskimääräinen palkka, niin EU sinistä korttia saaneelle  korkeasti koulutettuun työvoimaan tulee voimaan palkkakriteeri, joka vaatii 1,5 -kertaisesti  palkkaa maksaa.

EU: n sinisen kortin hakemiseen ulkomaalaisella on oltava asianmukainen koulutuspätevyys tai vähintään viiden vuoden ammattikokemus alalta.

Työnantajan on tehtävä minimissään 1 vuoden työsopimus palkattavan asiantuntijan kanssa.

Toim. Käytännössä minipalkkaehto asettaa ulkomaisen asiantuntijan minipalkan tällä hetkellä tasolle n 1200 € / kk, mikä tietyillä erityisaloilla on melkoisen matala tarjous. Tämä asia nousi tapetille äskettäin kun eräs paikallinen korkean teknologian johtaja valitti EU:n ulkopuolisen asiantuntijan palkkaamisen byrokratiaa sekä maan korkeita työnantajan lisämaksuja.

IT-sektorin merkitys Viron BKTssa: 8,2%

Tilastokeskuksen mukaan tuotti Viron tieto- ja viestintäteknologian (ts ICT) alan klusteri tänä vuonna 2207 eri yritystensä kautta ensimmäisellä neljänneksellä 8,2 % koko yrityskentan tuottamasta myynnistä maan BKT:hen.

ICT-alan ensimmäisen neljänneksen koko liikevaihto oli 775,6 miljoonaa euroa josta myyntikate n 93 miljoonaa euroa. Liiketoimien marginaaliksi muodostuu tätä kautta keskimäärin n +12%.

Muita merkittävimpiä faktoja:

  • Sektorin lisäarvo oli ensimmäisellä neljänneksellä 171,9 miljoonaa euroa.
  • IT-yrityksissa työskenteli 1. neljänneksellä keskimäärin 17 287 ihmistä eli 4,6% koko maan yritystoiminnan työvoimasta.
  • Alan työvoimakustannukset olivat tänä vuonna 3 alkukuukauden aikana 78,9 miljoonaa euroa.
  • IT-työntekijän keskipalkka oli n 1500 € / kk, joka on n 2x Viron koko maan keskipalkkaan nähden.

Toim. Jos ICT-sektorin tilaa haluaa peilata maan lähimenneisyyteen, voisi tiivistää että taloudellinen kehitys on teollisen lisäarvon muodossa pysynyt 2000-luvun alkuvuoden tasoilla sen suuremmin tekemättä mitään "tiikerin loikkaa".

Get Directions

Viron merimiehiltä palkat rästissä

Viron suurin yksityinen laivaoperaattori United Marine Management Oy (UMM, 11169245) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . ei ole merimiehillensä viime kuukausina maksanut palkkaa ja yrityksen miehistöt odottavatkin nyt sitten lakossa Euroopan ja Afrikan eri satamissa, toteaa paikallinen kauppalehti (Äripäev).

Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liiton (ITF) mukaan on UMM velkoja miehistöille yhteensä noin 770 000 dollaria.

UMM on yksityisomistuksessa ja sen veäläistaustainen pääomistaja Pavel Zahharov rankattiin viime vuoden Äripäev -lehden listalla nro 123 liiketulojensa perustella.

Firman kahdeksasta laivasta kolme seisoo tällä hetkellä Espanjan, kaksi Turkin , yksi Algerian, yksi Ranskan ja yksi Latvian satamissa.

http://www.e24.ee/?id=432519

Get Directions

8 huippupomoa yli miljoonarajan v2010

Money

Viron valtionyhtiöissä vain 8 johtajaa ylsi yli miljoonan kroonin (64100 eur) rajan omassa vuosipalkassaan paikallisen kauppalehden mukaan:

  1. Sandor Liive, Eesti Energia BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  2. Kaido Simmermann, Eesti Raudtee BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  3. Ain Kaljurand, Tallinna Sadam BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  4. Taavi Veskimägi, Elering BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  5. Peeter Vään, Eesti Loots BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  6. Tanel Rautits, Lennuliikslusteeninduse AS BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  7. Aigar Kallas, RMK BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  8. Mart Einpalu, Levira BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .

Toim. Listasta näkyy kärjestä aika hyvin se mistä valtion keräämät suurimmat osingot myös syntyvät. Ehkä ainut yllätys on se, että paikallinen "VR" on noinkin korkealla listalla ottaen huomioon rataverkoston ja logistiikan surkean kunnon maassa tätä nykyä. Ainut selitys lienee rahdin (öljy+autot) transitoliikenteen melko vaatimattomat reunaehdot vaunujen kuljetukseen hitaasti läpi maan Venäjälle ja takaisin.