Keskuspankki varoittaa jo Tallinnan asuntomarkkinoista

Kiinteistöjen 2013 viime vuoden (= lopun, toim.) huikean nopeasta hintojen noususta on huolissaan Viron keskuspankki jo, joka omisti sen talouden vakausraporttiin tästä kokonaisen oman kappaleen.

Tänä vuonna hinta neliömetrille asunnoissa on jo ensimmäisellä neljänneksellä ollut yli 20 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan viime vuonna.

Keskuspankin analyysin mukaan hintahuippu oli 2011-2012 uusien huoneistojen kohdalla Tallinnan keskustassa suurin. Vuosi 2013 levitti laajapohjaisen hintojen nousun koko pääkaupunkiin ja erityisesti erottui alueena tässä "hintamyrskyssä" Pohja-Tallinnan kiinteistöjen nousut.

Keskuspankin mielestä hintanousuun vaikuttavat nyt eri yleiset sosio-ekonomiset tekijät kysynnän puolesta: kasvanut KredEx -takuuluototus nuorille, laman aikana patoutunut kysyntä, vakuusarvojen nousun myötä velkaloukusta irtautuminen, jne.

Keskuspankki ei ota kantaa ulkomaalaisten vaikutukseen asuntomarkkinoilla Tallinnassa samaan aikaan kun eräät paikalliset suomalaissuuntautuneet välittäjät ovat raportoineet ennätystuloksiaan myynniltä viime vuodelta 2013.

Kupla voi helposti puhjeta uudelleen

Kiinteistövälityksen nykyinen ylinopea hintojen nousu ja matalat korot voivat aiheuttaa maan kansallisen rahoitusjärjestelmän epävakautta ja koko talouden kaaoksen jatkossa. Johtava asiantuntija Mari Tamme sanoo että nyt ihmisillä on taas liian suuria odotuksia paikallisesti siitä, että tämä tilanne jatkuu aina edullisena ja nyt voidaan taas yliarvioida omaa lainoituskykyä maksimiin. Tällä hetkellä pitää olla tarkempi valvonta riskilainoille pankin mukaan.

  • http://e24.postimees.ee/2786956/eesti-kinnisvaraturg-ule-kuumeneb

Asuntoluottoja +15% enemmän 2/2014 (y/y)

Vilkkaimmin luottomarkkinoilla ovat kasvaneet asuntoluotot. Uusia lainasopimuksia tehtiin helmikuussa 2014 verrattuna 2013 sitten n 15 % enemmän, joiden vuotuinen myynnin  kasvu oli jo 37% , raportoi Viron keskuspankki.

Koko asuntolainan salkun koko helmikuun lopussa oli 1,2 % korkeampi kuin vuosi sitten .

Yrityksille tämän vuoden helmikuussa lainoja tuli 15 % enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaiset lainat  myynnin kasvussa olivat vahvempaa kuin lyhytaikaiset . Yli puolet pitkäaikaisista lainoista meni kiinteistö- ja teollisuushankkeisiin.

Viron yritykset ja kotitaloudet ottivat lainoja 14,8 miljardia euroa helmikuussa, mikä oli 0,8 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Luotonantoa  tukee matalat korkokulut.

Pitkäaikaisten yrityslainojen keskimääräinen korkomarginaali oli 2,7 %, mikä on sama kuin keskimäärin kahden viime vuoden aikana.

Lainat myöhässä yli 60 päivää helmikuun lopussa olivat alle 2 % lainasalkun arvosta. Luottokannan laatu parani edelleen.

Viron yrityksille ja kotitalouksille vuotuinen kasvuvauhti talletuksiin oli 8 % helmikuussa.

Ulkomaalaisten talletukset kasvoivat helmikuussa 20 miljoonaa euroa eli 2,3 miljardiin euroon, mikä edustaa kokonaismäärästä pankeille n 20 %.

  • http://e24.postimees.ee/2739186/uusi-eluasemelaene-valjastati-veebruaris-15-protsenti-mullusest-rohkem/

Konkurssin palkalla edes hummerin rattiin

Pöyristyttävä paikallinen liikemies Kristian Kesner ei saapunut oikeusistuntoon, jossa käsiteltiin hänen firman konkurssiaan. Kesner on velkojilleen väittänyt, että elää vähimmäispalkan varassa  ja päivittäiset  menot  maksaa ystävät.

Pesänhoitaja Indrek Lepsoo sanoi oikeussalista, että tuomioistuimessa tavanneensa KristianKesner:n silmästä silmään 1. kesäkuuta ja heillä oli pitkä keskustelu.

--
"Kesner:n mukaan hän saa yrityksensä Minicredit (11551909) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . vähimmäispalkkaa. Kaikki päivittäiset menot taas ystävien tuella ", sanoiLepsoo.  "Hänen pankkitilit  ovat tyhjiä jo  pitkään ja rahaliikennettä siellä ei ole", hän lisäsi.

--
Äripäev:n valokuvaajat tapasivat Kesner:n puolestaan tämän vuoden huhtikuussa Hummer:n ratista, mutta hänen vaimonsa saa edes ajaa mustaa Porsche:a.

Kesneri johtama yritys Minicredit, joka tosin virallisesti ei hänelle kuulu, sijaitsee Tallinnan yhdessä suurimmassa  toimistokeskittymässä Metro PLAZAS.

--
Lepsoo:n mukaan oli Kesnerillä 9 kiinteistöä, mutta ne myytiin v 2008. Lisäksi oli Kesneril v 2008 asti moottoripyörä, jonka hän myös myi pois.

--
Kenserillä on pankkivelkoja määrä, joka ylittää 1 260 000 €, joista suurin osa vaatimuksista johtuvat  yritysten  sopimuksista, selitti pesänhoitaja Lepsoo.

Toim. Paikallisen kaupparekisterin mukaan ko firman johtajaksi on nimetty 1.6.2011 alkaen Sergei Dubinin.

http://www.ap3.ee/?PublicationId=80df25d2-39b3-49f3-aa13-046c38c06b81&ref=rss

Get Directions

Kiinteistörakentajalle lainoittajapankin omistus on keskeistä

Tähesaju City (11277696) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . johtokunnan jäsen Hindrek Leppsalu sanoi, että kiinteistöalalla hän haluaa tietää, kuka on kehittämis-ja rakennustöissä lainan myöntävän pankin omistaa.

"Luulen, että edelleen on tärkeää," vastasi Leppsalu että, onko hänelle on tärkeää tietää kuka on pankin omistaja. "koska meidän hankkeet ja rahoitus ovat pitkäaikaisia​​."

"Meille on tärkeää, että pankilla on intressi toimia paikallisilla markkinoilla. Kriisi on osoittanut, että kiinnostus katoaa pyritään lainoja sulkemaan nopeasti."

V 2008 valmis Tähesaju City kauppakeskuksen ensimmäinen vaihe ja vuotta myöhemmin oli aloittamatta toisen vaiheen rakentamista, johon oli suunniteltu 102 miljoonaan kruunuun investointia. Käytännössä yritys investoi v 2009 vain 1,8 miljoonaa kruunua, osoittaa tilinpäätös.

Tilanne jatkokehittämiseen on tällä hetkellä sellainen, että Tähesaju City:lla on yli 30 000 neliömetriä rakennuspinta-alaa suunniteltuna, mutta milloin rakennus toteutuu, ei tiedetä. "Kiinnostus tiloja vastaan ​​on jo syntynyt ja niistä neuvotellaan" .

Toim. Tämä kysymys alkoi kiinnostaa paikallista mediaa ja nousi esiin kun äsken kävi selville, ettei Krediidipank:n (10237832) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . omistusta ollut selvillä juuri kellään Tallinnassa ja oltiin veikattu ulkomaisia offshore-yhtiöitä / pääomaa.

Get Directions

Swedbank:n “Arsenal”:n pomon markkinakommentit

Swedbank:n (10060701) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  oman roskalainayhtiön (ts Suomen Arsenal-case) johtaja päätti sitten astua julkisuuteen ja kertoa omia näkemyksiään Viron medialle haastattelussa.

Swedbankin ongelmakiinteistöjen ostoja ja myyntiä harjoittavan yrityksen - Ektornet (11980266, 11980220, 11980289, 11980065, 11980237, jne) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . - johtajan Meelis Šokmann mukaan ei ole yrityksen hallussa oleva kiinteistö sijoitus, vaan ongelma, josta on tarpeen päästä eroon hallitusti.

Kuinka paljon Ektornet:n salkun omaisuus on nyt?

Virossa on 479 miljoonaa Ruotsin kruunun verran ja kaikkiaan konsernilla on nyt yhteensä 3,2 miljardin Ruotsin kruunun arvosta kiinteistöomaisuutta.

Kuinka paljon siitä on Virossa liikekiinteistöissä?

Meillä on 140 kohdetta, eli 140 eri osoitetta, joista n 35-40 % on liikekiinteistöissä.

Luin viime raportista, että Ektornet jatkaa kiinteän omaisuuden hankkimista v2013 saakka. Kuinka paljon Virossa on vielä ongelmaluottoja, mitä ostaa?

Yrityksen toiminnassa on nyt kolme vaihetta:

  • 1. vaihe on kiinteistökauppan teko huutokaupasta salkkuun
  • 2. on kiinteistöinvestointien arvon perusparantaminen (onko asemakaava tai jos kohde, missä ei ole kattoa, ei kunnon ikkunoita, yms markkinoille tärkeää)
  • 3. vaihe on myynti & realisointi

Tällä hetkellä olemme ensimmäisen vaiheen lopussa syklissä.

Periaatteessa voidaan kai sanoa, että isännän - Swedbankin salkussa - ei ole enää kehittäjille mitään, joita se myy pois?

Sanotaan niin, että on vielä tiettyjä konkursseja, jotka vievät enemmän aikaa.Uskon, että Virossa päätyy nyt seuraavan 12 kk ne markkinoille ja noin puolet tullee ostettavaksi pois.

Onko salkussanne sellaista kiinteää omaisuutta, joka on yksityishenkilöiden lainan vakuutena otettu?

Enimmäkseen meillä silti kehittämishankkeita. On myös muutamia asuntoja ja taloja, mitä olemme ostaneet yksityisiltä.

Kuinka suuri osuus prosentteina tämä voisi olla?

En osaa sanoa, en ole niin tutkinut.

Ektornet:n oma asema markkinoilla on muiden alan kehittäjiin verrattuna periaatteessa rajoittamattoman isäntäluoton takana. Eikö se aseta muita eriarvoiseen asemaan?

En tiedä, miten Swedbank lainan myöntää taikka niiden painopisteitä, meitä rahoittaa vain emoyhtiö Ektornet AB.

Mikä taasen on Swedbank:n omassa omistuksessa ... ?

Totta Swedbankin omistuksessa, mutta niiden näiden hankkeiden tarkastelu ei päädy koskaan saman pöydän ääreen.

Joten kun haluat rahaa, lähetät siis kirjeen Ruotsiin?

Kyllä.

Mutta sinulla on kuitenkin mahdollisuus saada rahaa edullisemmin kuin esimerkiksi toisilla kehittäjillä?

On tarkasteltava, mikä on Ektornet:n asetettu tavoite. Tavoitteenamme on varmistaa pankille minimaaliset vahingot lainoista. Tämä tarkoittaa, että kun olemme ostaneet omaisuuden esimerkiksi 60 kruunulla ja pankki on antanut lainaa 100 kruunua alkujaan, niin pyrimme nyt vähentämään tappioita. Jos myymme omaisuutta 70 kruunulla, emme luoneet 10 kruunua voittoa, vaan tappiot vähenivät 40: stä 30: een.

Asuntokuplan synnyssä syytetään pankkeja, jotka antoivat vastuuttomasti lainaa. Nyt samat pankit estävät kehittäjiltä omaisuuden myyntiä markkinoilla vapaasti. Näyttää siltä, ​​että pankit ovat tässä pelissä ainoat voittajat.

Ensin pitäisi kysyä pankilta tätä asiaa.

Tarkoituksenahan on sinulla silti myydä vähintään 110 kruunulla (se 100 kruunun omaisuus)?

Teemme kaikkemme, jotta päästäisiin sataan. Mutta jotta 60:sta päästään sataan, tarvitaan asuntohintojen kasvua. Se tuntuu nyt mahdottomalta.

Virossa ei ole monia yrityksiä, joilla on niin paljon omaisuutta salkussa kuin sinulla.Tarkoittaako tämä, että Ektornet alkaa ohjata hinnan määräytymistä?

Virossa on taseen loppusummaltaan paljon suurempia yrityksiä kuin Ektornet olemassa.

Vaan ei sellaisia, joilla kiinteistöt ovat jo olemassa, vaan sellaisia, joiden pitää niitä rakentaa.

Meillä on salkussa nyt 140 ongelmaa. Nämä yritykset ovat jostain syystä mennyt konkurssiin. Toisen vaiheen tavoitteena on vain löytää ja poistaa ongelmat.

Myyminen ei ole kovin helppoa meille. Jos olet Swedbankin ryhmän osa, on mahdollisten ostajien odotukset laatuun aina  korkeammat.

Vuoden ensimmäisen neljänneksen raportissa todettiin, että myitte 19 miljoonaa Ruotsin kruunua tuotitte neljä miljoonaa voittoa. Voidaanko olettaa, että vähintään yhtä paljon myyttejä jokaisessa kvartaalissa jatkossa?

Myyntiä ei osaa ennustaa, riippuu ihan siitä miten asiakkaat käyttäytyvät.

Ja miten ne käyttäytyvät? Mikä on tilanne asuntomarkkinoilla?

Kaksi vastakkaista suuntausta. 1. este on se, että remonttihinnat nyt nousevat, mikä tarkoittaa myös, että asuntojemme hinnat tarjouksissa nousevat. Toinen on se, että ihmisillä on inflaation vuoksi yhä vähemmän rahaa käytössä. Itse uskon, että seuraavan 12 kk aikana on markkinat ovat vakaat.

Toim. Sinällään positiivista, että nämä roskalainayhtiöt alkavat puhua julkisuuteen edes jotain. Asuntomarkkinat toimivat varmasti hyvin pienessä maasssa paljon rationaalisemmin kun on jonkunlainen perusajatus olemassa näiden markkinatoimijoiden aikomuksista muuntaa salkkunsa sisältöä takaisin rahaksi tarjoustensa kautta. Pomon selvitys tästä "Kiinan muurista" isäntäpankin suhteen on lähes yhtä uskottava kuin perinteisten pankkiiriliikkeiden "ne riippumattomat markkinatutkimukset": sattumalta tämäkin sisar majailee lähes samassa fyysisessä rakennuksessa kuin Swedbank:n pääkonttori Tallinnassa Viron kaupparekisterin mukaan.

http://www.e24.ee/?id=452232

Get Directions

Q4@2010: Swedpankki vahvasti plussalle

Looking Up!  -  (Vertigo)

Swedbankin (10060701) usko omaan comeback:iin on vahva viime vuoden suljetun 4. kvartaalin perusteella ja viivan alle jää nyt mustia tukevia lukuja Balttiastakin.

Ruotsalaisjätin tänään toimittaman tuoreimman konsernin tulosjulkistuksen perusteella Baltian alueella on nouseva tulostrendi, joka parani vuoden loppua kohti.

Balttian alueen avainluvuista kolmannesta kvartaalista neljänteen voi lukea:

  • Toiminnan voitot kasvoivat +87% (ts SEK 548 miljoonasta -> SEK 1025 miljoonaan).
  • Osakkeiden omistajille osoitetut osingot taas +83% (ts SEK 514 miljoonaa -> SEK 990 miljoonaa).

Näistä ympäristön muutoksista johtuen voi konsernin tj vähän huokaista, vaikka roskalainojen salkku edelleen painaa vahvasti taustalla pankin tasetta. Senkin hallinta on oikeassa trendissä: SEK 23 000 M nyt vuonna 2010 kun taas SEK 27 000 M vielä vuonna 2009. Supistumista on -15% vuoden aikana. Roskaluottoja kirjattiin ulos n 3x nopeammin v2010 viimeisessä kvartaalissa.

Mm näiden muutosten vaikutuksesta pankki ehdottaa johtokunnalleen:

  • Osinkojen jakoa: SEK 2,10 / osake ja SEK 4,80 / etuoikeutettu osake.
  • Omien osakkeiden takaisinostoa (max. 10% markkinoiden osakekannasta).
  • Omistajiensa lisäpalkitsemista v2011: 50% konsernin voitoista osinkoihin.

Toim. Tällä on vahva vaikutus sentimenttiin Virossa ja koko Balttian blokissa. Riskinä unohtaa ei kuitenkaan pidä, että roskalainojen realisoinnin ja huutokauppojen kautta on suuri määrä alas kirjauksia siirtynyt toisaalta ulos ja toisaalta emon oman tytär- ja roskalainayhtiön salkkuun uudella hintalapulla odottamaan aikoja parempia. Jos tämän kiinteistösalkun koko on suuri, se on omistuksena lisäriski herkästi liikkuvilla Balttian kiinteistömarkkinoilla myös emoyhtiölleen.

Aripaev

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

Pankeilla menee jo lujaa

wall of banks

Vaikka monet Baltian tavalliset asukkaat kokevat elpymisen olevan kaukana kotonaan  kiristäessään vyötään, niin Ruotsin suurpankeilla käänne on jo totta tässä ja nyt. Hyvät ajat ovat taas palanneet - ainakin taseisiin.

Äskettäin ilmoittivat sekä SEB (10004252) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . että Nordea (10221469) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  tuloksestaan vahvasti Baltian maissa.  Viime  vuoden IV kvartaalilla teki SEB Baltiassa noin 488 miljoonaa euroa voittoa. Nordea sai samaan aikaan raavittua kasaan Baltiassa vaivaiset 23 miljoonaa euroa tuottoa. Swedbank (10060701) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  ei ole vielä raportoinut mitään vuoden lopusta, mutta sen III neljänneksellä pankki loi jo n 64 miljoonaa euroa voittoa.

Sittemmin Baltian luottotappioriskit ovat väistyneet taka-alalle: se vakavin uhka Ruotsin suurpankkien  ja myös koko Ruotsin talouteen,  koska pankit lainasivat ennen finanssikriisin paljon rahaa Baltian perheille.  Suuri osa näistä lainoista oli noteerattu euroissa, joten jos jokin Baltian maista olisi devalvoinut, olisi monissa perheissä vielä vaikeampaa ollut maksaa omia lainoja takaisin. Tällöin olisi Ruotsin valtion pitänyt tulla pelastamaan pankkejaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja nyt ollaan taas vahvasti plussalla ja luottavaisia pankkien sisälläkin.

Toim. riskiluotoittaja Swedbank on siis tästä "kolmen koplasta" se suurin lainasalkun omistaja ja vielä tuleva sen tulosraportointi vaikuttanee kaikkein voimakkaimmin alueen ilmapiiriin, loppujen lopuksi.

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

Paljude inimesteni Balti riikides pole majanduse taastumine veel jõudnud, | e24

Nordea tahkosi tulosta parhaiten

Money Grab

Viron Nordea:n pankki (10221469) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . raportoi viime vuoden tuloksensa nousseen n 25 miljoonaan euroon. Pankin nykyinen tj Vahur Krafti pitää tätä pankkinsa historiallisesti parhaana saavutuksena hyvin vaikeissa olosuhteissa.

Edelleen aikana jolloin roskalainojen salkku iski rankasti juuri suurimpiin lainoittajiin - tätä tulosta pidetään pankin johdon mukaan poikkeuksellisena. Tästä johtuen pankki tarjoaa  nyt entistä parempia rahoitusehtoja yrityslainojen ottoon kuluvana vuonna.

Selityksenä erinomaiseen tulokseen voi olla Nordean konservatiivinen rahoituspolitiikka lainakilpailun kiihkeimpinä aikoina buumin aikoina jolloin se ajoi nopeimmin lainoitustarjontansa minimiin. Nyt pankin salkussa on roskalainoja n. 1% kun taas merkittävimmillä kilpailijoilla luku voi nousta jopa 10-15%.

Toim. Näin siis pankin oman PR-viestinnän mukaan. Äskettäin muista toimituksen lähteistä saamien tietojen mukaan pahimmat lainasalkut ovat n. 7% johtajilla lainoittajilla ja Nordea on tässä listalla sijalla nro 3 Swedbank:n ja SEB:n jälkeen.

Endise Eesti Panga presidendi Vahur Krafti juhitav Nordea Pank Eesti tegi meeldiva üllatuse oma omanikele ja klientidele| aripaev

Autojen haku 1/2011 Virosta

reflected ferrari

Käytettyjen autojen haku on ollut melko suosittu harrastus suomalaisille viime vuosina: kriisi iski mukavasti juuri herkullisiin Viron kalliimpiin leasing-autoihin ja hetken oli oikeat herkkukattaukset tarjolla vähän käytetyn auton ostajalle.

Vaan entä miten on nyt?

BN4F:n sitkeä paikallistoimitus soitti läpi muutamat merkittävät käytettyjen autojen välittäjät Tallinnasta (+ 1 Tartosta) ja kartoitti tilanteen. Valitsimme liikkeet parhaiten tunnettuina pankkien auto leasing:n dumppausvarastoina ja saimme seuraavia tuloksia käytettyjen markkinoilta.

Käytettyjen varastotilanne vaihtelee normaalisti n. 80 ... 200 kpl  autoa/ autokauppa. Kriisin pohjilla tämä saattoi olla jopa 4x nykyiseen tarjontaan kerrottiin esim suuresta Saksa-Auton SA -tytärliikkeestä. Laskua on siis ja reilusti. Keskimäärin näistä on sitten pankkien leasing:stä tulevia autoja nykyään 65% eli karkeasti se kaksi kolmesta.

Suomeen vienti on edelleen aika yleistä toimintaa: keskimäärin 4,5 autoa/kk lähtee suomeen jokaiselta viideltä haastatellulta liikkeeltä. Nettona koko tarjontaan jyvitettynä täkä tekee n 5,5% koko varastojen markkinatarjonnasta.

Liikekohtaiset vaihtetelut ovat toki rajuja ja osa liikkeistä ei edustajansa turvin osannut arvioida joko pankkien leasing:n tai suomalaisostajien määrää. Lopputulemana näyttää kuitenkin siltä, että autojen haku virosta suomeen on aika suosittua yhä, vaikka tarjonta on rankasti supistunut rahoitustilanteen parantumisen myötä virolaisilla.

Kiitämme myös seuraavia autoliikkeitä galluppiin osallistumisesta:

Sen sijaan, johtavan leasing-autojen tuottajapankin - Swedbankin - pomo ei halunnut antaa omaa näkemystään aiheesta. Yrityksistämme huolimatta.

Get Directions

Huutokauppa: kuitulevytehdas ei kiinnosta ketään

Fabrica de azucar

Konkurssin tehnyt alunperin suomalaiselle yritykselle kuulunut uudehko kuitulevytehdas ei käynyt kaupaksi pakkohuutokaupassa Itä-Virossa.



Pesänhoitaja Sirje Tael yritti myydä äskettäin n 13 miljoonaa euroa (200 miljoonaa kruunua) alkuhintaan Püssi :ssa sijaitsevan tehtaan. Se kuuluu nyt OÜ MKT Holding -konkurssipesään upouusine laitteineen.

Pesänhotaja uskoo, että Itä-Virumaalla Püssis :ssa sijaitsevan tehtaan hinta on nykytilanteessa liian korkea. Tael pani tehtaan myyntiin sen kirjanpitoarvon jäännösarvolla. Tehdas on kuitenkin nousukauden aikana rakennettu ja siksi nyt liian kallis.

Alunperin suomalaiselle yritykselle Mejac Oy kuulunut MKT Holding alkoi perustamaan tehdasta v 2007. Siiten v 2008  lopussa oli 14,7 miljoonaa euroa (230 miljoonaa kruunua) maksanut tehdas valmis ja se alkoi testata laitteitaan. Viime vuoden toukokuussa tehdas ja tuotanto pysähtyi konkurssiin.

Yksi suurimmista velkojista on SEB -pankki, joka on lainoittanut hanketta aikanaan 8,4 miljoonalla eurolla (132 m kruunua).

Tehdas palannee normaalikäytännön mukaan huutokaupattavaksi uudelleen alennettuun hintaan lähikuukausina.

„Ebaõnnestus,“ kommenteeris MKT Holdingu pankrotihaldur Sirje Tael detsembri lõpus toimunud enampakkumist. | ehitusuudised

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

Get Directions