Keskuspankki myöntyi: asuntolainojen ehtoja syytä kiristää 1/2015

Viron keskuspankki myöntyi ja aikoo ottaa käyttöön alkuvuodesta 2015 uudet ehdot asuntolainoille liikepankkien kesken, jotka sisältävät kolme uutta tiukempaa vaatimusta kiinteistö- ja asuntolainoille. Tarkoitus olisi se, että voidaan vähentää markkinoiden riskiä tulevaisuudessa uudelle kiinteistökuplalle. Äskettäinen varoituksemme Tallinnan ylikuumenevasta asuntokuplasta on siis kuultu.
  1. Ensimmäinen muutos on se, että lainan määrä voi olla enintään 85% sen vakuuden markkina-arvosta. Jos takaajana lainalle on valtion KredEx, voidaan myöntää enintään 90% vakuuden arvosta lainaa.
  2. Toinen vaatimus on, että henkilö, joka hakee lainaa, kuukausittainen lainan ja vuokranmaksu yhteensä lainaajalle voi olla enintään 50% nettotuloista. Tulo, joka tarkoittaa säännöllistä tuloa, joka on saatu pankkitilille todellisuudessa.
  3. Kolmas vaatimus on, että asuntolainan ajaksi voidaan myöntää enintään max 30 vuotta.

"Tämä muutos on osa edellisen (ts v2007-2009, toim.) kiinteistökuplan opetusta Virossa, jossa tällaisia ​​työkaluja voidaan lisätä ja lieventää nousukauden jälkeisiä uusia kriisejä."

Tarkoitus on suojella Viron rahoitusjärjestelmän riskejä kun pankit kilpailevat nyt selvästi hyvin nopesta lainan kasvusta ottaen liiallisia riskejä samalla, pankinjohtaja Hansson sanoi. "Taustalla on jo se kokemus, jossa voimme sanoa, että asuntolainan tiukemmilla vaatimuksilla tullaan nyt suojelemaan lopulta ihan tavallisia lainanottajia markkinan ylikuumentumista vastaan."

Viron keskuspankki suunnittelee vahvistaa vaatimukset kaikille Viron pankeille: myös ulkomaisten pankkien sivukonttorit jotka vain toimivat Virossa ovat tässä väistämättä mukana.

Suunnitelman mukaan liikepankit saavat tehdä poikkeuksia vaatimuksista 15 prosenttia asuntolainoista kuukauden ajan. Poikkeuksia voivat olla vain ne tapaukset, joissa lainanottajalla on erittäin hyvä luottoluokitus tai todennettuja vakuuksia selvästi ennestään olemassa riittävästi.

Keskuspankki esittää teknisille yksityiskohdille vaatimuksia liikepankeille nyt jo 2014 marraskuussa.

  • http://www.eestipank.ee/press/eesti-pank-plaanib-kehtestada-eluasemelaenude-andmise-nouded-29102014

Loikkaako energiansäästön tiikeri vai ei

Monopoliasemaa Viron markkinoilla näyttelevän Eesti Energian oma asiantuntija pohtii Viron valtion roolia talojen energian säästöprojekteissa seuraavasti.
--
Energiansäästö onkin löytänyt paikan kerrostalojen lämpökorjausten muodossa, mutta avainasemassa energiansäästön merkityksen laajentamisella on Viron valtio, kirjoittaa Marja-Liisa Alop blogissa.

Energiansäästön edistämiseksi on valtiolla Alopin mukaan neljään suuntaan mahdollisuuksia: kulutustietojen julkinen saatavuus, ammattitaitoiset energiansäästön yritykset, toimivat tukijärjestelmät 5-12-vuotiaan pituisiin hankkeisiin ja kansallinen oma toiminnan esimerkki.

"Energiansäästön lähtökohtana on käsitys siitä, mihin ja kuinka paljon energiaa kuluu päivittäin. Ihmisten tietoisuus oman energian kulutuksesta ja siten myös säästömahdollisuus on vähäistä".

Eri maiden kokemukset osoittavat hänen mukaansa, että reaaliaikainen jäljitettävissä oleva sähkönkulutus säästää 5-15% kotitalouksissa. "Tällainen järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön Virossa sekä sähkön, kaasun, kaukolämmön ja ​​veden kulutuksen seurantaan."

Alopi mielestä energiansäästöä alan kehityksen edellytys on ammattitaitoinen energiansäästön yritykset ja Viro voisi harkita monissa Euroopan maissa käytössä olevaa järjestelmää, jossa asetetaan lopullinen  vastuu ammattimaisista energiansäästöstä yritykselle. "Tämä tarkoittaa, että kerrostalo hakee kumppanin, joka suorittaa arvioinnit ja  hankinnat, tekee suunnittelutyön ja sopimukset valmiiksi, varmistaa töiden ja valvonta sekä rahoittaa koko hankkeen. Tämä tarkoittaa, että myös kansallisen tuen saisi töitä suorittava yritys".


Energiansäästön yrityksen palvelisi tulot takaisinmaksuaikoja aikana säästetty energiakustannuksiin ja sijoitusriskien ottaisi
omistajan sijaan joku ammattimainen asiansa osaava yritys. Järjestelmä sopisi myös omakotitaloille ja liikerakennuksiin.

Eesti Energia suosittelee nyt 5-12-vuoden takaisin maksua remonttihankkeisiin. "Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samanaikaisesti julkisivun eristeiden kanssa ratkaistaan ​​myös talon ilmastointi yms. Asuinrakennukset tulevat lämpöeristettyä ja myöskään homeesta ei tarvitse enää näin ollen murehtia.

Pitemmän takaisinmaksun varalle olisi tarjolla myös kohdennettuja tukia esimerkiksi lämpöpumppujen hankintaan".

Toim. Jo nyt valtiollinen luototuslaitos KredEx myöntää avustuksia ja lainoja talojen energiaremontteihin varsin vauhdikkaasti ja avoimesti omistajille kun katukuvaa katsoo Tallinnassa. Kukaan ei mitenkään paikallisesti tunnu pelkäävän ylikuumenemista kuten Suomessa käy usein tässä kohtaa. Tämä ehdotettu muutos siirtäisi lopputuloksen riskin talon omistajilta siis urakkaan sitoutuneille yrityksille, joka saattaisi siirtää painopistettä entistä varovaisempaan suuntaan tarjonnassa yksityisten pienten korjaajien taholta. Myöskään kirjoittajan mainitsemiin kokonaisvastuisiin urakasta ei niin kovin moni pk-yritys yksinään kykene eli urakat valuisivat sitten paremmin suuremmille alan toimijoille.

http://www.ehitusuudised.ee/default.aspx?publicationid=8dfb3465-51de-42d2-a355-7c7d65a9a29f


Kiinteistörakentajalle lainoittajapankin omistus on keskeistä

Tähesaju City (11277696) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . johtokunnan jäsen Hindrek Leppsalu sanoi, että kiinteistöalalla hän haluaa tietää, kuka on kehittämis-ja rakennustöissä lainan myöntävän pankin omistaa.

"Luulen, että edelleen on tärkeää," vastasi Leppsalu että, onko hänelle on tärkeää tietää kuka on pankin omistaja. "koska meidän hankkeet ja rahoitus ovat pitkäaikaisia​​."

"Meille on tärkeää, että pankilla on intressi toimia paikallisilla markkinoilla. Kriisi on osoittanut, että kiinnostus katoaa pyritään lainoja sulkemaan nopeasti."

V 2008 valmis Tähesaju City kauppakeskuksen ensimmäinen vaihe ja vuotta myöhemmin oli aloittamatta toisen vaiheen rakentamista, johon oli suunniteltu 102 miljoonaan kruunuun investointia. Käytännössä yritys investoi v 2009 vain 1,8 miljoonaa kruunua, osoittaa tilinpäätös.

Tilanne jatkokehittämiseen on tällä hetkellä sellainen, että Tähesaju City:lla on yli 30 000 neliömetriä rakennuspinta-alaa suunniteltuna, mutta milloin rakennus toteutuu, ei tiedetä. "Kiinnostus tiloja vastaan ​​on jo syntynyt ja niistä neuvotellaan" .

Toim. Tämä kysymys alkoi kiinnostaa paikallista mediaa ja nousi esiin kun äsken kävi selville, ettei Krediidipank:n (10237832) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . omistusta ollut selvillä juuri kellään Tallinnassa ja oltiin veikattu ulkomaisia offshore-yhtiöitä / pääomaa.

Get Directions

LHV pankki miinukselle

LHV Panka (10539549) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . v 2010 tappio oli nyt 13,5 miljoonaa kruunua,  kun se vuotta aiemmin kertoi tehneensä  3,6 miljoonaa kruunua nettovoittoa.

Palvelumaksuista kertyi v 2010 +50,1 miljoonaa kruunua ja korkosijoituksista 41,5 miljoonaa kruunua. Vielä v 2009 olivat tuotot palvelulisistä 47,4 miljoonaa ja koroista vastaavasti 15,8 miljoonaa kruunua.

Pankin toimintamenot kasvoivat v 2009 57 miljoonasta 86,7 miljoonaan kruunuun.

Koska Suomen markkinoiden kulutusluottojen salkun ostosta syntyi uusia kertaluonteisia  kustannuksia sekä pankin yleisistä investointikustannuksia kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna sekä henkilöstö että muut toimintakulut 52%.

LHV pankin varojen määrä kohosi kuitenkin yli 1 miljardin kruunun rajan ja oli v 2010 joulukuun  lopussa  lähes 2  miljardiin kruunuun.  V 2009 varojen määrä oli hieman yli 640 miljoonaa kruunua.

Toim. Riskinhallinta on taitolaji: Virosta Suomeen nyt lonkeroituneilla pankeilla näyttää olevan vahva visio saada lyhyen aikavälin tuottoa erityisesti kulutusluotoista ja vastaavista instrumenteista. Lähivuodet osoittavat varmaan lopulta oliko tämä(kään) nyt niin hyvä valinta pankin vakavaraisuuden kannalta. Ollakseen pankki LHV:n osakepääomavarallisuus ei ole erityisen vaikuttava.

http://www.ap3.ee/article/2011/4/27/lhv-pank-kukkus-13-5-mln-kroonisesse-kahjumisse

Get Directions

Uustuotanto elpyy kerrostaloista

wall of banks

Massivisimman lainoittajan Swedbankin kiinteistöjen osaston johtajan Ero Viigin mukaan suurin suhdannemuutos  kiinteistömarkkinoilla  on nyt uusien kerrostalojen rakentaminen maahan, joka osoittaa että rakennussektori  on päässyt  suurimman laman yli.

Nyt nousevat hänen mukaansa uudet rakennushankkeet lähinnä  Tallinnaan, jossa on myös suurin kysyntä pääkaupunkina, mutta on joitain merkittäviä uustuotannon hankkeita on myös toisaalla maassa.

Pankkipomon mukaan uusien asuntojen tarve on selvästi olemassa markkinoilla ja sen on havainneet myös kehittäjät, joiden välillä on edelleen melko paljon kilpailua.

Swedbank on edelleen myös valmis kokeneille rakentajille lainoittamaan, kunhan reunaehdot täyttyvät. Näitä pankille ovat mm:

  • Uskottava ja realistinen bisnessuunnitelma
  • Merkittävä kehittäjän oman pääoman sijoitus projektiin
  • Valmiin talon myyntitavoite alle kahdessa vuodessa

http://www.e24.ee/?id=415067

Toim. Kun Tallinnassa liikkuu juuri näinä aikoina ei voi olla hämmästelemättä vähän joka puolella näkyviä uusia talohankkeita ja -aloituksia. Vaikuttaa siltä, että suhdanneheiluri liikkuu tässä pienessä Balttian pääkaupungissa hyvin nopeasti äärilaidasta toiseen. Pääomaa on selvästikin riittävästi saatavilla kehittäjille.

Bigbank raportoi pörssiin

Targo Raus

Kahdesta Viron pääomaan kuuluvasta omasta pankista, BIGBANK AS (10183757) raportoi nyt pörssiin, että se ansaitsi viime vuonna 5,3 miljoonaa euroa voittoa kaikkiaan.

Kaikkiaan yrityksen lainasalkku kasvoi viime vuonna selvästi.

BIGBANK -ryhmän lainasalkku joulukuun lopussa 137,8 miljoonaan euroon ja kasvoi vuoteen +5%.  Sijoitussalkusta oli  Viroon  myönnetty  lainoja 43,7%, Latviaan 35,3%, Liettuaan 12,0% ja Suomeen  9,0%.  BIGBANKin talletusten määrä  nousi  samaan aikaan153,8  miljoonaan euroon.

Pankin hallituksen pj Targo Raus totesi, että v 2010 merkittävintä oli toiminnan  laajentaminen  ulkomaille niin lainojen  kuin talletustenkin alalla.

Pankki otettiin kaikkialla hyvin vastaan. Esimerkiksi Suomessa,  jossa aloitimme kulutusluottojen myöntämistä  viime vuoden  alussa:  laajuus lainasalkussa oli vuoden lopussa jo 12,4 miljoonaa euroa.  Nopeasti on kehittynyt  myös talletusten määrä erityisesti Saksassa mutta myös Suomessa ja Itävallassa,  Raus totesi pankin kehityksestä.

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

http://www.e24.ee/?id=395111

Get Directions

Q4@2010: Swedpankki vahvasti plussalle

Looking Up!  -  (Vertigo)

Swedbankin (10060701) usko omaan comeback:iin on vahva viime vuoden suljetun 4. kvartaalin perusteella ja viivan alle jää nyt mustia tukevia lukuja Balttiastakin.

Ruotsalaisjätin tänään toimittaman tuoreimman konsernin tulosjulkistuksen perusteella Baltian alueella on nouseva tulostrendi, joka parani vuoden loppua kohti.

Balttian alueen avainluvuista kolmannesta kvartaalista neljänteen voi lukea:

  • Toiminnan voitot kasvoivat +87% (ts SEK 548 miljoonasta -> SEK 1025 miljoonaan).
  • Osakkeiden omistajille osoitetut osingot taas +83% (ts SEK 514 miljoonaa -> SEK 990 miljoonaa).

Näistä ympäristön muutoksista johtuen voi konsernin tj vähän huokaista, vaikka roskalainojen salkku edelleen painaa vahvasti taustalla pankin tasetta. Senkin hallinta on oikeassa trendissä: SEK 23 000 M nyt vuonna 2010 kun taas SEK 27 000 M vielä vuonna 2009. Supistumista on -15% vuoden aikana. Roskaluottoja kirjattiin ulos n 3x nopeammin v2010 viimeisessä kvartaalissa.

Mm näiden muutosten vaikutuksesta pankki ehdottaa johtokunnalleen:

  • Osinkojen jakoa: SEK 2,10 / osake ja SEK 4,80 / etuoikeutettu osake.
  • Omien osakkeiden takaisinostoa (max. 10% markkinoiden osakekannasta).
  • Omistajiensa lisäpalkitsemista v2011: 50% konsernin voitoista osinkoihin.

Toim. Tällä on vahva vaikutus sentimenttiin Virossa ja koko Balttian blokissa. Riskinä unohtaa ei kuitenkaan pidä, että roskalainojen realisoinnin ja huutokauppojen kautta on suuri määrä alas kirjauksia siirtynyt toisaalta ulos ja toisaalta emon oman tytär- ja roskalainayhtiön salkkuun uudella hintalapulla odottamaan aikoja parempia. Jos tämän kiinteistösalkun koko on suuri, se on omistuksena lisäriski herkästi liikkuvilla Balttian kiinteistömarkkinoilla myös emoyhtiölleen.

Aripaev

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

Pankeilla menee jo lujaa

wall of banks

Vaikka monet Baltian tavalliset asukkaat kokevat elpymisen olevan kaukana kotonaan  kiristäessään vyötään, niin Ruotsin suurpankeilla käänne on jo totta tässä ja nyt. Hyvät ajat ovat taas palanneet - ainakin taseisiin.

Äskettäin ilmoittivat sekä SEB (10004252) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . että Nordea (10221469) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  tuloksestaan vahvasti Baltian maissa.  Viime  vuoden IV kvartaalilla teki SEB Baltiassa noin 488 miljoonaa euroa voittoa. Nordea sai samaan aikaan raavittua kasaan Baltiassa vaivaiset 23 miljoonaa euroa tuottoa. Swedbank (10060701) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  ei ole vielä raportoinut mitään vuoden lopusta, mutta sen III neljänneksellä pankki loi jo n 64 miljoonaa euroa voittoa.

Sittemmin Baltian luottotappioriskit ovat väistyneet taka-alalle: se vakavin uhka Ruotsin suurpankkien  ja myös koko Ruotsin talouteen,  koska pankit lainasivat ennen finanssikriisin paljon rahaa Baltian perheille.  Suuri osa näistä lainoista oli noteerattu euroissa, joten jos jokin Baltian maista olisi devalvoinut, olisi monissa perheissä vielä vaikeampaa ollut maksaa omia lainoja takaisin. Tällöin olisi Ruotsin valtion pitänyt tulla pelastamaan pankkejaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja nyt ollaan taas vahvasti plussalla ja luottavaisia pankkien sisälläkin.

Toim. riskiluotoittaja Swedbank on siis tästä "kolmen koplasta" se suurin lainasalkun omistaja ja vielä tuleva sen tulosraportointi vaikuttanee kaikkein voimakkaimmin alueen ilmapiiriin, loppujen lopuksi.

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

Paljude inimesteni Balti riikides pole majanduse taastumine veel jõudnud, | e24

Nordea tahkosi tulosta parhaiten

Money Grab

Viron Nordea:n pankki (10221469) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . raportoi viime vuoden tuloksensa nousseen n 25 miljoonaan euroon. Pankin nykyinen tj Vahur Krafti pitää tätä pankkinsa historiallisesti parhaana saavutuksena hyvin vaikeissa olosuhteissa.

Edelleen aikana jolloin roskalainojen salkku iski rankasti juuri suurimpiin lainoittajiin - tätä tulosta pidetään pankin johdon mukaan poikkeuksellisena. Tästä johtuen pankki tarjoaa  nyt entistä parempia rahoitusehtoja yrityslainojen ottoon kuluvana vuonna.

Selityksenä erinomaiseen tulokseen voi olla Nordean konservatiivinen rahoituspolitiikka lainakilpailun kiihkeimpinä aikoina buumin aikoina jolloin se ajoi nopeimmin lainoitustarjontansa minimiin. Nyt pankin salkussa on roskalainoja n. 1% kun taas merkittävimmillä kilpailijoilla luku voi nousta jopa 10-15%.

Toim. Näin siis pankin oman PR-viestinnän mukaan. Äskettäin muista toimituksen lähteistä saamien tietojen mukaan pahimmat lainasalkut ovat n. 7% johtajilla lainoittajilla ja Nordea on tässä listalla sijalla nro 3 Swedbank:n ja SEB:n jälkeen.

Endise Eesti Panga presidendi Vahur Krafti juhitav Nordea Pank Eesti tegi meeldiva üllatuse oma omanikele ja klientidele| aripaev

LHV kasvoi maltillisesti

Money

Virolaisen LHV Pankin (10539549) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . tuotot olivat viime vuonna vain 5,2 miljoonaa euroa eli kasvua +45% edellisvuoteen verrattuna ja pankin voitoksi lopulta haaviin muodostui n 65 000 euroa (ts n miljoona vanhaa kruunua). LHV taseen liikevaihto kasvoi vuoden lopussa lopulta kahteen miljardiin kruunuun.

--
Olemme tänään erittäin nopean kasvun ja investointien vaiheessa, joten voiton tavoittelu on ollut huomattavasti vaikeampaa, toteaa LHV Pankin hallituksen pj Erki Kilu. Viime vuoden merkittäviin pankin saavutuksena oli toimistojen avaaminen Helsingissä ja Tartussa.

--

LHV pankin talletusten määrä kasvoi vuoden lopussa 114,8 miljoonaan euroon.

--
Pankin lainasalkku taas kasvoi v 2010 lopussa 43,2 miljoonaan euroon ja pankin tekemät velkakirjasijoitukset n 17 miljoonaan euroon.

--

Toim. tämän puhtaasti virolaisen pääoman pankin erityispiirre on sekin, että sen edustajia saattoi tomittajasi usein tavata viime vuonna rantautuneina Tallinnan tavallisten kauppakeskusten käytäville tekemässä pankkia tutuksi kansalle. Pankin taustalla häärii sama liikemies, joka aikoinaan perusti Hansapankin ja myi sen Viron suurimmaksi Swedbank-konserniksi ruotsalaisille - joten kokemusta pankkitoiminnista ainakin on reilusti. Sen eräs perustaja Rain Lõhmus haluaa edelleen olla aktiivinen uusissa starup -projekteissaan.

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

Get Directions