Valtion verotulot yli suunnitellun 4/2014

 

Huhtikuulle 2014  tuloutumien määrä verovirastoon oli 438,4 miljoonaa, mikä on 12,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna 2013. Eniten kasvoivat veroissa segmentit: ALV ja sosiaalivakuutusmaksut eli 15,5 ja 7,1 prosenttia.

Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana kertyi 30,9 prosenttia valtion suunnitellusta budjetista vuodelle 2014, toteaa Viron rahaministeriö.


ALV-tulojen kasvu on ollut kaksinumeroinen viime kuukausina valtion kassaan:  huhtikuussa se ​​oli +15,5% verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Huhtikuussa ALV:tä maksettiin 146,2 miljoonaa ja neljän ensimmäisen kuukauden tuotto oli 32,8 prosenttia budjetoidusta. Suuremmat liikevaihdon kasvut tulivat autokaupassa verrattuna viime vuoden huhtikuuhun +22,2%  ja elintarvikkeiden myynti kasvoi +9,5% tuloutuksina ALV:n segmentissä.

Henkilökohtaista tuloveroa maksettiin huhtikuussa 21,3 miljoonaa neljän ensimmäisen kuukauden aikana ja se vastaa 12,2 prosenttia suunnitellusta talousarviosta.

Palkkojen kasvulla oli myönteinen vaikutus verotuloihin kun keskipalkka nousi ensimmäisellä neljänneksellä 7,3%. Palkkaa saavien ihmisten määrä kasvoi 0,7% maaliskuussa 2014.

Kasvuennusteet rajussa laskussa pankeista vuodelle 2014

Valtiovarainministeriö odottaa kevään talousennusteessa, joka julkaistiin maanantaina Virossa, kasvun alentumista edellisen ennusteen 2,0% syyskuusta/2013 nyt vain 1,6 prosenttiin v2014.

Tänä vuonna kuluttajaindeksin ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia ja ministeriö povaa 2015 rohkeasti kasvua kuluttajahintaindeksiinsä jopa 2,7%.

Taloustasapainon tilanne julkisen talouden puolella, jossa ei oteta huomioon kertaluonteisia eriä, on alijäämäinen 0,7% tänä vuonna ministeriö arvioi maan BKT:ta. Ensi vuonna pitäisi olla nimellinen alijäämä 0,8 prosenttia.

Kaikki markkina-arvioijat ovat jyrkästi tiputtaneet maan kasvuennustetta 2014 nyt mutta eniten on sitä tehnyt SEB BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . , joka odottaa Viron talouskasvua tänä vuonna enää vain 0,5 prosenttia. Lokakuussa 2013 ko pankki vielä odotti 2,6 prosentin kasvua 2014 Viroon.

Valtion tulokertymä 93% budjetoidusta 1-11/2013

Valtiovarainministeriö - marraskuun 2013 loppuun mennessä valtion budjetin tuloista kertyi 92,7% sen suunnitellusta tavoitteesta.

Tulojen määrä:  6,92 € miljardia kun taas menot olivat 6,90 € miljardia euroa eli 88,6 % budjetoidusta. Lokakuun lopussa 2013 julkisen talouden alijäämä oli 77,4 miljoonaa euroa.

Samana ajanjaksona viime vuonna oli tulojen kertymä 93,7 % budjetista eli tulojen laskua on n -1% vuodessa.

Kansallisten verojen ja muiden tulojen suhde on 5,61 vs 1,32 miljardia, joista muihin tuloihin kuuluvat mm EU-avustukset, osingot, ympäristömaksut, omaisuuden myyntitulot ja päästöoikeuksienkauppa.

Suurimmat tuloryhmät olivat 2013 sosiaalimaksut (1,89 miljardia) ja ALV-verotus (1,43 miljardia).

Sosiaaliturvamaksuissa saatiin edellisvuodesta +125,5 miljoonaa lisää, yhtiö-  ja arvonlisäveroja: +61,5 miljoonaa ja +46,8 miljoonaa euroa enemmän .

CO2 -päästöoikeuksien myyntitulo nousi 31,6 miljoonaan.

Menot

Kuluissa käytettiin rahaa marraskuun loppuun mennessä 6,9 miljardia euroa eli 88,6 % suunnitellusta kulubudjetista. Verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna kasvoi se +4,3 % jaksolla 1-11/2013.

Sosiaalietuuksina maksettiin 2,59 miljardia euroa eli +5,5 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin .

Sosiaalietuudet liittyvät ensisijaisesti eläkemenojen lisääntymiseen ja sairausvakuutuksen kustannusten nousuun .
Investointiin kului valtiolla 597 miljoonaa eli 83 % suunnitellusta tavoitteesta ja 15 % vähemmän kuin viime vuonna.

Ulkomaanapua maksettiin  679 miljoonaa euroa eli 71 % koko vuotuisesta talousarviosta.

Likvidien rahoitusvarojen määrä: talletukset ja joukkovelkakirjojen summa oli marraskuun loppuun mennessä yhteensä 1,53 miljardia euroa . Tämä on +4,9 miljoonaa enemmän kuin 10/2013 ja 78 miljoonaa euroa eli +5,4 % yli 2012 loppuun vrt.

Julkisen talouden rahoitusasema muuttui hieman lokakuussa parempaan: sen alijäämä laski 7,2 miljoonaa euroa eli 77,4 miljoonaan  (= 0,4 % BKT: stä) . Ensi vuoden 2014 budjetin päätöksellä on suunniteltu budjettivaje 120 miljoonaa euroa eli 0,6 % BKT:sta .

Tallinnan katujen korjaukset 17,5 milj. virolaisfirmalle v.2014-18

Merkon  BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . tytäryhtiö Tallinna Teede BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .  allekirjoitti viisivuotisen katujen korjaussopimuksen Tallinnan kanssa suuruudeltaan 17,5 miljoonaa euroa.

Tallinnan katujen huoltosopimus on ajalle 2014-18. Toimittaja valittiin sen avoimen valtioprojektin hakijoiden joukosta. Arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa plus ALV, ilmoitti Merko.

Merkoon kuuluvat mm rakennusliikkeet Merko Ehitus Virossa, Latviassa SIA Merks ja Liettuassa UAB Merko Statybat  sekä kiinteistökehitykseen keskittyviä yksiköitä.

2012 viime vuonna koko konsernin palveluksessa oli 915 henkilöä ja sen myynti oli n 249,1 miljoonaa.

Get Directions

SEB alensi Viron kasvuennustetta 2014-2015

SEB BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . pankki arvioi ​​keskiviikkona sen Itä-Euroopan katsauksessa Viron 2013 talouskasvuksi 1,3 prosenttia.

SEB arvioi, että se johtuu pääasiassa heikentäneestä julkisen sektorin investoinneista ja myös vienti on vähentynyt, mikä taas johtuu osittain heikosta talouskasvusta Suomessa.

Viron ensi vuoden bruttokansantuotteen (BKT) kasvu olisi n 2,6 prosenttia ja pankki ennustaa vuoteen 2015: 2,9 prosenttia.

Vielä viime maaliskuussa edellisen pankin katsaussa SEB Eesti ennusti 3,2 prosentin BKT: n kasvua tänä vuonna ja vuodelle 2014: 3,7 prosenttia.

Viron vuotuinen inflaatio on n 3,2 prosenttia. Ensi vuonna inflaation odotetaan supistuvan 2,7 prosenttiin.

Tämä ja seuraavana vuonna pankki ennustaa työttömyysasteeksi 8,8 prosenttia maalle.

Get Directions

Julkinen talous oli ylijäämäinen 8/2013

Valtiovarainministeriön vastaanottamien tietojen mukaan 8/2013 lopulta valtion tulojen osuus: 5,3 miljardia tai 67% prosenttia vuotuisesta tavoitteesta. Kulut taas olivat 5,04 miljarida talousarviossa samana aikana.

Heinäkuun 2013 lopussa oli  julkisen talouden rahoitusasema nyt lähellä maan tasapainoa Virolle.

Loikkaako energiansäästön tiikeri vai ei

Monopoliasemaa Viron markkinoilla näyttelevän Eesti Energian oma asiantuntija pohtii Viron valtion roolia talojen energian säästöprojekteissa seuraavasti.
--
Energiansäästö onkin löytänyt paikan kerrostalojen lämpökorjausten muodossa, mutta avainasemassa energiansäästön merkityksen laajentamisella on Viron valtio, kirjoittaa Marja-Liisa Alop blogissa.

Energiansäästön edistämiseksi on valtiolla Alopin mukaan neljään suuntaan mahdollisuuksia: kulutustietojen julkinen saatavuus, ammattitaitoiset energiansäästön yritykset, toimivat tukijärjestelmät 5-12-vuotiaan pituisiin hankkeisiin ja kansallinen oma toiminnan esimerkki.

"Energiansäästön lähtökohtana on käsitys siitä, mihin ja kuinka paljon energiaa kuluu päivittäin. Ihmisten tietoisuus oman energian kulutuksesta ja siten myös säästömahdollisuus on vähäistä".

Eri maiden kokemukset osoittavat hänen mukaansa, että reaaliaikainen jäljitettävissä oleva sähkönkulutus säästää 5-15% kotitalouksissa. "Tällainen järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön Virossa sekä sähkön, kaasun, kaukolämmön ja ​​veden kulutuksen seurantaan."

Alopi mielestä energiansäästöä alan kehityksen edellytys on ammattitaitoinen energiansäästön yritykset ja Viro voisi harkita monissa Euroopan maissa käytössä olevaa järjestelmää, jossa asetetaan lopullinen  vastuu ammattimaisista energiansäästöstä yritykselle. "Tämä tarkoittaa, että kerrostalo hakee kumppanin, joka suorittaa arvioinnit ja  hankinnat, tekee suunnittelutyön ja sopimukset valmiiksi, varmistaa töiden ja valvonta sekä rahoittaa koko hankkeen. Tämä tarkoittaa, että myös kansallisen tuen saisi töitä suorittava yritys".


Energiansäästön yrityksen palvelisi tulot takaisinmaksuaikoja aikana säästetty energiakustannuksiin ja sijoitusriskien ottaisi
omistajan sijaan joku ammattimainen asiansa osaava yritys. Järjestelmä sopisi myös omakotitaloille ja liikerakennuksiin.

Eesti Energia suosittelee nyt 5-12-vuoden takaisin maksua remonttihankkeisiin. "Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samanaikaisesti julkisivun eristeiden kanssa ratkaistaan ​​myös talon ilmastointi yms. Asuinrakennukset tulevat lämpöeristettyä ja myöskään homeesta ei tarvitse enää näin ollen murehtia.

Pitemmän takaisinmaksun varalle olisi tarjolla myös kohdennettuja tukia esimerkiksi lämpöpumppujen hankintaan".

Toim. Jo nyt valtiollinen luototuslaitos KredEx myöntää avustuksia ja lainoja talojen energiaremontteihin varsin vauhdikkaasti ja avoimesti omistajille kun katukuvaa katsoo Tallinnassa. Kukaan ei mitenkään paikallisesti tunnu pelkäävän ylikuumenemista kuten Suomessa käy usein tässä kohtaa. Tämä ehdotettu muutos siirtäisi lopputuloksen riskin talon omistajilta siis urakkaan sitoutuneille yrityksille, joka saattaisi siirtää painopistettä entistä varovaisempaan suuntaan tarjonnassa yksityisten pienten korjaajien taholta. Myöskään kirjoittajan mainitsemiin kokonaisvastuisiin urakasta ei niin kovin moni pk-yritys yksinään kykene eli urakat valuisivat sitten paremmin suuremmille alan toimijoille.

http://www.ehitusuudised.ee/default.aspx?publicationid=8dfb3465-51de-42d2-a355-7c7d65a9a29f


Uudet perhetalot säästävät energiaa

Tallinnaan valmistuu lähiaikoina useita ns "perhekoteja" EU-rakennerahaston tuella. Näiden talojen suunnittelu sisältää uutta energian säästötekniikkaa lämmityksessä ja eristyksessä.

Perhekotien rakentamisessa tavoitteena n alhaisen energiankulutuksen saavuttaminen lämpöenergian  saamiseksi käytetään mm ilma-vesi lämpöpumppua  ja aurinkokeräimiä. Suunnittelussa otetaan myös  huomioon parhaat ilmansuunnat.

Lastenkodin perheen läheistä asumista turvaavan hankkeessa rakennetaan viisi kaheperemaja ja kaksi yhden perheen majaa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 2,84 miljoonaa euroa, josta Tallinnan kaupungin rahoitusosuutta on 15%.

Asenduskodule parhaan hankkeen löytämiseksi käynnistettiin suunnittelukilpailuja, todettiin parhaaksi  Celander Projekt (10576936) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . kilpailutyö.

Lastenkodin lapsille tarkoitetut perhekodit valmistuvat Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman hankkeen "Lapset ja perheläheinen elinympäristö" projektissa.

http://www.ehitusuudised.ee/default.aspx?publicationid=a93b33f1-e0d9-49d9-b70f-25085b6c15e4

Lentosataman entisöijä Nordecon vaatii suurempaa korvausta tarjouskisan jälkeen

Lennusadaman hankkeen aikoinaan alimmalla tarjouksesella voittanut Nordecon (10099962) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . kysyy nyt ministeriöltä lisää hintaa oman urakkatarjouksensa päälle, joka lopulta muuttaisi yrityksen kalliimpien tarjoajien joukkoon. Yhtiö perustelee oman hintansa nostoa nyt kesken valmistuvan urakan sillä, että rakennus on odotettua huonommassa jamassa ja on tehtävä vielä joukko lisätoimia. NCC Ehitus (10036766, suom. Puolimatkan tytär Virossa) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . , joka myös osallistui omalla hakemuksellaan tarjouskilpailuun, ei tarvitse hyväksyä tällaista toimintaa vallitsevan kilpailulain puitteissa vaan se voi valituksella alustaa oikeusprosessin. Lennusadama kunnostamisesta vastaava Viron merimuseo on kääntynyt kulttuuriministeriön kanslerin Siim Suklese puoleen kysyäkseen n 36 miljoonaa kruunua eli 2,3 miljoonaa euroa lisäbudjettia valtiolta. Lisäksi, firma tarvitsee myös - Nordeconin mukaan - hankkeen loppuun saattamiseen vielä jopa puoli vuotta lisäaikaa.

Nordecon voitti urakan hieman yli 111 miljoonan kruunun tarjouksella. Kun siihen yhdistää nyt kysytyn lisärahan, on Nordecon urakka n 147,51 miljoonaa kruunua. Tämän summan yli tarjosi alkujaan vain yksi rakennusyhtiö. Nordeconi puheenjohtajan Jaano Vingin mukaan Lennusadama rakennustyömaalla  36 miljoonan kruunun eli 2,3 miljoonan euron bonussumma on täysin perusteltu - luonnollisesti.

Toim. Tämä on taas tyypillinen rakennuttajan ominaisuus täällä Balttiassa: jos mahdollisuus on lähes varmaan bonukseen se käytetään. Nythän on niin, että osana EU:n kulttuuripääkaupunkihanketta "Tallinn 2011 pealinn" on jo ennalta hyvissä ajoin merkitty kulttuurivuoden hienoon ohjelmakalenteriin Lentosaman avajaiset heinäkuulle. Joten, ministeriö on käytännössä puun ja kuoren välissä: joko myöntää rahat tai antaa hankkeen "epäonnistua" ja saattaa projektin oma julkishenkilöstö noloon asemaan. Tähänkin hankkeeseen on selkeästi taasen se "EU-piikki" auki - joten mikä ettei tuumii varmaan rakennuttaja tahollaan.

www.tallinnapostimees.ee/?id=294659

Get Directions

Osta uusi oma sähköauto valtion tuella

Maaliskuun alussa Viron hallitus päätti tehdä globaalin Mitsubishin kanssa sopimuksen 10 miljoonan  päästöoikeusyksikön myynnistä Japaniin niin, että Viro aloittaa sähköautojen tuontiohjelman vastakauppana japanilaisen korporaation kanssa. Ohjelmalla tuetaan myös sähköautojen myyntiä tavallisille yksityishenkilöille ja kuluttajille.

Talous- ja viestintäministeriön teknologian ja innovointiosaston pj  Janno Tuisu mukaan tuetaan ainoastaan ​​uusien sähköautojen hankintaa ja esimerkiksi hybridiautojen ostamiseen ei voi saada valtion  tukea.  Kuluttajan esittämissä hakemuksissa ministeriöön auton on oltava suunniteltu tavalliseen maantieajoon ja sen on pystyttävä liikkumaan  nopeammin  kuin 60 km / tunnissa.

Avustuksen enimmäismäärä ostajalle on 18 000 euroa / auto,  mutta tukea ei koskaan myönnetä > 50% auton bruttohinnasta.  Suunnitelmassa  on nyt tukea n 500 uuden auton ostoa, mutta mitä halvempia ehdotetut autot ovat, sitä useammat ostajat saavat lopulta tukea.

Kansalaisten avustusten lisäksi saa maan sosiaaliministeriö  rahaa 507 uuden sähköauton hankintaan sosiaalityöntekijöille ja uusien sähköautojen käyttöön rakennetaan sähköautojen pikalatausverkosto.

Hankkeen KredEx n projektipäällikkö Mirja Alderi mukaan on koko ohjelmalle luotu toteutusaikataulu Kioton  pöytäkirjan vuoksi ensi vuoden 2012 loppuun mennessä.  Näin on sähköautojen ja verkon perustamisessa syntynyt  tilanne, jossa raha on olemassa, mutta aikaa on kovin vähän.

Avustusta voidaan hakea kuluttajan hankintaan kesästä 2011 alkaen ja tukea voidaan käyttää vuoteen v 2012 loppuun asti. Aluksi on kuluttajan vierailtava paikallisessa autokaupassa ja tehtävä tarjous sähköautosta. Sen kanssa kannattaa mennä sitten projektia tukevaan KredEx:iin (11948506) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . ja täyttää henkilökohtainen avustushakemus. Kun kaikki on anottu oikein maksaa KredEx hyväksymänsä summan joko hankintaan tai Leasing -sopimukseen uudelle autolle.

http://www.e24.ee/?id=447814

Get Directions