Suomen rooliksi kiteytyi rahaministeriömme johtajan
Riku Jylhänkankaan mukaan rakentaa maailman parasta hajautettua julkista palveluväylää kansallisesti maalle Tallinnan NDA-esitelmänsä perusteella. Toisaalta, toisen ministeriömme nettijohtaja
Kirsi Miettinen myös esitti tavoitteena tukea aivan uusia pilotteja sekä taloudellisesti että teknisesti tulevina lähivuosina.
Palveluväylän rakentaminen etenee kahden eri poliittisen agendan mukaisesti nyt jatkossa Suomessa, jossa lopputuloksena valtion ICT:n asiantuntijoita palkataan yhä selvemmin vasta äskettäin aloittaneen uuden Valtorin organisaation keskitettyyn alaisuuteen. Rahoitus- ja hallinnollinen tukikuvio on jo päätetty poliittisesti ja siihen on resurssointiakin osoitettu riittävästi toteuttaa korkeimmalta taholta.
Konkreettisena saavutuksena mainittiin mm palveluväylän testausympäristön julkinen avaaminen Suomessa kaikille kiinnostuneille osapuolille Suomen tieteellisen laskennan palvelulaitoksen teknisellä tuella.
Haasteena johtaja piti Suomen massiivisen ICT-resurssoinnin liiallista kulumista erilaisen ylläpidon eri kustannuksiin, sen sijaan että näillä panostuksilla tehtäisiin aitoa kehitystyötä tulevaisuuteen.
Kiinnostavin hanke rahaministeriömme johtajan mukaan Viron suuntaan on ns "reaaliaikaisen talouden" kehittämisprojekti, joka avaisi mahdollisuuden maiden välisten yritystoiminnan verotustietojen helpompaan vaihtoon yhtenäisen Suomen palveluväylän ja virolaisittain siis paikallisen X-road:n kautta yhtenäisen sovitun teknologian turvin.
Kirsi Miettinen esitteli näyttävästi animaatioin ajatustaan uusien projektien pilotoinnin koko elinkaaresta. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen perusteella onnistuneita projekteja ei voida kopioida nykytilanteessa maailmalta, koska näitä edustavia johtavia esimerkkejä ei juurikaan mistään yksittäisestä maasta löydy suoraan hyllystä.
Näin on päädytty luomaan ns KIDE-mallia sen omassa ministeriössä, jonka vaikutukset voisivat digitalisaation myötä levitä läpi koko yhteiskunnan aina yksityiseen sektoriin saakka. Tässä ydinajatukena oli se, että kaikki syntyy pienestä, mutta voi kasvaa - kuten kide - todellisiksi hyötypalveluiksi omien käyttäjiensä hyväksynnän kautta.
Koko NDA:n järjestävän puolueen Viron - keventävässä - osuudessa paikallisen viestintä- ja talousministeriön Taavi Kotka lähestyi maan koko ICT:n kehittämistä huumorin, sarkasmin ja sarjakuvan keinoin. Osansa saivat mm Viron vaatimaton julkisen sektorin (n 50 miljoonaa/vuosi) panostus kokonaisuutena vrt Suomeen sekä äskettäin raportoitu kansainvälinen Suomen 1. tila vastaan Viron 21. sija sen julkisen ICT:n käytön soveltamisen osalta (World Economic Forum, 2014).
Toisaalta, ansiota Suomen suuntaan satoi hyvästä ja kalliiista valmiista innovoinnista, josta Viro on voinut ihan vapaasti poimia parhaat palat mm v1999 kun ID-kortti voitiin kopioida maahan teknologiana suoraan. Merkittävimpänä huvittavana innovaationa piti edustaja lähinnä virolaisten insinöörien paikallista intoa ajaa ID-kortti osaksi lakeja eli määrätä se pakolliseksi kaikille maan kansalaisille omistettavaksi.
Haasteena ei mitenkään pidetty Viron omien virastojen datasiilojen avaamista, toisin kuin Suomessa on suunniteltu, vaikka käytännössä eri pienet maan omat virastot noudattavat yhä hyvin kirjavia mekanismeja julkistaa ja saattaa omat tietovarastot julkisempaan ja automaattiseen jatkokäyttöön.
Loppujen lopuksi, ministeriö haluaisi todistaa ja ajaa eteenpäin Suomen ja Viron rajat ylittävää X-road palveluita entistä enemmän, jossa ajatuksena oli myös ehdottaa & rakentaa yhteinen kehityssäätiö maiden välille palveluväylän synergian nopeampaan edistämiseen.
Paikallisilla päättäjillä on myös hyvin tiedossa n v2020 ajoittuva Viron EU-rakennetukien tyrehtyminen valtiolle. Joten, tämänkin NDA:n kaltaisia markkinointitapahtumia nähtänee jatkossa lisää kun haetaan uusia keinoja ratkaista sen ICT-toimien jatkumista tulevaisuuteen.
- http://e-estonia.com/nordicday/program/
- http://www.valtori.fi/fi-FI
KOTISELAIN
