Kamppailu veden hinnasta kiihtyy

Tapahtuipa eilen: Tallinna vesi BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . on jättänyt oman valituksen EU:lle hylätyksi tulleesta veden kansallisista hinnankorotuksistaan sijoittajien isännöimässä veden monopoliyhtiössä. Ohessa paikallisen median yhä kiihkeämpiä eri vastineita teemasta.

Kansallinen kilpailuvirasto

Maan oma kilpailuvirasto huomauttaa, että asia Tallinna Vesi pörssi-ilmoitukset sisältävät virheellisyyksiä vesipalvelujen  hinnanmuutosten  valvomatta jättämisestä.

AS Tallinna Vesi ilmoitti tänään seuraavasti. Kansallisen kilpailuviraston mielestä he eivät voi hinnannousua koordinoida monopoleihin hintarajojen käyttöön lakisääteisten rajoitusten vuoksi, joka antaa vaikutelman ikään kuin vesiyhtiön hinnoittelua koskevat rajoitukset 01.11.2010 uudesta voimaan tulleesta laista antaisivat jonkin mahdollisuuden tuleviin muutoksiin. Tämä väite on harhaanjohtava, toteaa virasto.

Käyvän hinnan, kustannuslähtöisyyden ja perusteltujen todellisten kustannusten vaatimukset olivat kilpailuviraston mielestä olemassa jo AS Tallinna Veden yksityistämisen aikaan. Monopoleihin hintarajojen vahvistamisesta laki ei muuttanut vesipalvelujen hintasääntelyn perusteita, vaan ainoastaan ​​sen käyttöönottoon liittyvää valvontaa. Tarpeettoman voiton periaate vesiyhtiön varsinaisessa liiketoiminnassa ei ole ollut laillinen yksityistämisen aikana tai sen jälkeen koskaan ja tästä tulkinnasta ei olisi saanut firman eikä sen sijoittajien mielissä olla epäselvyyttä.

Kilpailuvirasto hylkäsi nyt 02.05.2011  AS Tallinna Veden uudet hinnat, koska se ei hyväksy yrityksen tuottamien vesipalvelujen laskemisen perustana esitettyjä kustannuksia.

Lisäksi muodostaa hakemuksen esteen yrityksen kaavailema liikevoitto: 50% koko vesipalvelujen hinnasta, joka ei ole yhteneväinen markkinoiden kustannusperiaatteisiin tällä toimialalla.

Kodinomistajien keskusliitto

Omistajien Keskusliitto vaatii, että Tallinnan Veden hinnankorotuksien hakemuksen hylkääminen & alentaminen aloitetaan välittömästi. Kilpailuviraston viime vuoden analyysin mukaan on vesi- ja jätevesien kustannuksia  leikattava n 25-30%.

Omistajien keskusjärjestön valtuuston jäsenen Priit Värgi arvion mukaan kilpailuvirastolle vesimonopolin hintojen hylkäämiselle on perusteet, koska Tallinnan kaupungin kanssa tehty firman sopimus ei voi mennä kansallisen lain edelle. Pääkaupunkiseudulla toimivan vesimonopolin sijoitusten tuotto on ollut  jo vuosia moninkertaisesti  suurempia kuin laissa sallittu maksimi,  hän näkee.

Keskusliiton arvion mukaan tariffit pitäisi hylätä erityisesti siksi, että nykyiset hinnat ovat kohtuuttoman korkeat ja  vastoin virallista lakia.  Joka päivä, joka kuluu kilpailuviraston päätöksen viivästymisen vuoksi, tekee Tallinnan Vees karkeasti 38 000-45 000 euroa (600 000-700 000 kruunua) laitonta tuottoa, jotka otetaan suoraan kuluttajien taskusta, sanotaan keskusliiton vetoomuksessa.

Omistajien Keskusliitto vaatii, että kilpailuviraston aloittamaan viipymättä hintojen alennusten tarkistukset.

IRL & pm Andrus Ansip

Jopa pääministeri Andrus Ansip totesi tämän päiväisessä omassa lehdistötilaisuudessa, että ei kyllä ymmärrä,  miksi pitää maksaa  Tallinnassa  vedestä  kolmanneksen enemmän kuinTartossa, jossa taasen veden laatu on jopa parempi.

Pääministeri oli myös vaikea ymmärtää sitäkin, miksi pyydetään pääkaupungissa Tallinnan yrityksiltä kolme kertaa korkeampia hintoja kuin Tartossa. Lopuksi, tätä ei maksa vain pääkaupunkilaiset vaan kuluttajat ympäri Viroa vaan ne, jotka ostavat Tallinnassa tuotettua firmojen tavaraa, sanoi pääministeri.

Sama oli sävy myös valtiovarainministeri Jürgen Ligin että sisäministeri Ken-Mart Vaherin kommenteissa nyt puhjenneesta laajasta keskustelusta monopolien torjunnasta kansallisen lain avulla.

Sisäministeri Ken-Mart Vaher, joka jo tunnetusti kuuluu ko kyseisen uuden monopolilain  luojiin IRL:stä, puolusti lain  hyväksymistä todeten  että keskimääräinen vesialan kannattavuus on 2,5 kertaa pienempi  kuin Tallinnan Veden nykyinen kannattavuus ja sitä on näin ollen säänneltävä kansallisilla markkinoilla jotenkin.

Avainministeriö: talous- ja viestintä

Euroopan komission valituksen yhteydessä AS Tallinna Vees:n kanteluun vastannut talous-ja viestintäministeriö (MKM) katsoo, että Tallinnan yksityinen vesifirma yrittää nyt väitellä EU-tasolla siitä, miten ymmärtää Viron lainsäädännössä käsitettä perusteltu kannattavuus.

Ministeriön mukaan hylkää firma ko käsitetteen tulkinnan niin uudessa laissa monopolien torjunnasta että jo Tallinnan Veden yksityistämisen aikaisessa laissa.

Nykyisiä ja silloisissa säätelyssä on ollut vaatimus, että vesipalvelujen hinta on perusteltua erityisten kustannusten ja kohtuullisen voiton kautta. Tarpeettoman voittoa ei ollut ennen yksityistämistä, mutta nyt on. Näin on tilanne tänään Viron lainsäädännön mukaan voimassa tosiasiallisesti koko ajan vastoin lakia, sanoo ministeriön tiedottaja Gea Otsa.

Ministeriö vastasi hänen mukaansa komission komission kyselyyn  nyt huhtikuussa, mutta tämä dokumentti on tarkoitettu sisäiseen käyttöön prosessin loppuun asti. Aiemmin Tallinnan Veden toimittamien tietojen perusteella komissio esitti Virolle vastauspyynnön 22. helmikuuta, jonka maan oli täytettävä 3. toukokuuta mennessä.

Lisäksi Otsa sanoo, että v 2010 Marraskuussa tuli maassa voimaan laki, jonka mukaan monopoli vedenjakelujärjestelmissä ja viemärilaitoksen harjoittavat yritykset on asetettava hintansa riippumattoman elimen eli kilpailuviraston kautta. Tämä laki ei kuitenkaan muuttanut vesipalvelujen nykyhinnoittelusta mitään.

Kun ennen oli vesiyrityksen saatava hintasiunaus kunnalta, niin nyt on monopolien on saatava lupa kansalliselta kilpailuviranomaiselta hintamuutoksiinsa. Kyseisen lain muutoksen aloitti eduskunta. Kyse on eurooppalaisen käytännön mukaisesta monopolien torjumisesta jos markkinoilla ei ole kilpailua kuluttajien muuten suojelemiseksi, sanoi Otsa.

Hän lisäsi, että Viron valtio ei ole Tallinnan Veden sijoittajiin sopimussuhteessa mitenkään ja ei ole mitenkään voinut rikkoa mitään sopimusta. Ministeriön mukaan yksityistetty vesiyhtiö teki oman sopimuksen Tallinnan kaupungille eikä valtio. Viron lakien mukaisesti kukin kunta toki toimii lain mukaan keskushallinnosta riippumatta.

Ministeriö vahvisti komissiolle, että se on Tallinnan Veden edustajia toistuvasti tavannut ja keskustellut tilanteesta.

Tallinnan pörssissä noteerattu Tallinnan Vesi esitti viime vuonna 10. joulukuuta Euroopan komissiolle kantelun monopoleihin kohdistetuista hintarajoista lailla ja sen täytäntöönpanosäädöksistä paikallisesti. Tallinnan Veden käsityksen mukaan muutettava laki ja sen täytäntöönpanosäädökset yksipuolisesti estävät yritysten yksityistämisen edellytyksiä ilman asiallisesti keskustelua tai valmiutta ryhtyä vuoropuheluun. Yrityksen mukaan lait nyt rikkovat sääntelystä vapaan pääomien liikkuvuutta ja sijoittamisvapautta EU:ssa asetettuja sääntöjä vastaan.

Tänään kävi ilmi, että kilpailuvirasto jätti maanantaina koordinoimatonta Tallinna Vesi 2011. Vuoden hinnataotluse, jolla veefirma kysyi 3,5 prosentin tariifitõusu. Tallinnan Vesi ilmoitti torstaina, että kiistää Viron viranomaisten päätöstä ja 2010. vuoden 1.tammikuuta vahvistetut hinnat jatkuu.

Toim. Monella tapaa mielenkiintoinen case kansallisesti. Tässä sopassahan on jo mukana nyt sekä korkein maan poliittinen koneisto, EU komissio, joukko julkisia pörssisijoittajia sekä firman englantilaisvetoiset johtajat. Firmalla on pitkään kansallisesti suuri imago-ongelma käsissään aivan varmasti. Lisäksi, sisäpoliittisesti kiistassa kiteytyy myös perinteinen juopa Tallinna ja valtion johdon välillä: vasemmistovetoista Tallinnan johtajaa haetaan nyt herkästi yksityistämisvirheistä vastuuseen kun valtion ylin johto luo uutta lakiansa suojaamaan ylilyönneiltä kuluttajaa. Silmiin pistävää on kuinka aktiivisesti kilpailuvirasto omat kantansa esittää ja kuinka voimakkaasti poliittinen oikeistoeliitti on valinnut puolensa kiistassa yksityistä bisnestä vastaan. Loppukevennyksenä voi hauskasti raportoida mm Tallinnan julistekampanjoista keskustan kaduilla, joissa ko vesifirma hehkutti äskettäin kraanaveden juomisen terveysvaikutusten puolesta kansalle. PR-pomolle riittääkin vielä paljon kysyntää tällä kurssilla.

Pörssikurssi nyt

Get Directions

Viron sähköstä lähes puolet vientiin

V 2011 sen 1. kvartaalilla Virossa tuotettiin sähköä 3,3 TWh,  mikä on viime vuoteen nähden  5% enemmän tuotantoa kertoo paikallinen kantaverkkoyhtiö Elering (11022625) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . . Kotimainen sähköntuotanto ylitti siten maan kulutuksen noin +40%:lla.

Viron sähkönkulutus laski ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden tasoon nähden -2% (2379 GWh: iin), tämä johtui sähkötoimittajien mielestä lämpimistä säistä kun tapahtui -9% yksikköä pienempi kulutus tammikuussa.

Maaliskuussa kasvoi kotimainen sähkönkulutus kasvoi 2%.

Baltiassa koko sähköntuotanto oli ensimmäisellä neljänneksellä 6434 GWh, joka on edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 6 % pienempi.

  • Latviassa kasvoi sähköntuotanto 1 prosenttiyksiköllä ja Latvian sähköjärjestelmän ensimmäisen kvartaalin saldo nousi 43 GWh.
  • Vuoden takaiseen verrattuna oli ensimmäisellä neljänneksellä tuotannon kasvun taustalla  Latviassa helmikuussa, jolloin sähköntuotanto Latviassa kasvoi 21 %.

--

  • Liettuassa laski sähköntuotanto taas vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna 35 %, koska merkittävä osa Liettuan suurimman ydinvoimalan tuotannosta korvattiin nyt tuonnilla.
  • Sähkön tuotannon supistumisen vuoksi toi Liettuan 49 % kulutuksen kattamiseksi tarvittavasta sähköstä nyt kolmansista maista.

Sähkön osuus v 2011 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön vienti 1128 GWh ja sähkön tuonti 189 GWh.

Virosta vietiin sähköä 63 %, tästä kakusta myynti oli 24% Liettuaan ja Latviaan 13%.

Suomen suuntaan merikaapelin kovaa vientiä taas vauhditti Pohjoismaiden korkeammat sähkötariffit, jonka  suurimpana syynä  voidaan mainita pakkasten jatkuminen, onnettomuudet Pohjoismaiden verkkoihinsa  ja laskeneet  vesivarantojen tasot Skandinaviassa.

Toim. Valtion yhtiöiden linja energiasektorilla on paikallisesti selvä: palkkakatto työvoimalle ja tuotannon maksimointi vientiin. Mediaa ei oikeasti kiinnosta ottaa moraalisesti mitään mielipidettä onko viennin määrällä mitään kattoa vaikka loppujen lopuksi paikalliset tuotantolaitokset tekevät suuren osan sähköstä uusiutumattomalla palavalla kivellä, joka sitten joskus loppuu väistämättä sekin.

Get Directions

Eesti energia tuottaa uusia häiriöitä

Eesti energia on valtioyhtiö Virossa, jonka rooli on massiivisella julkisen sektorin energia- ja lämmmityssektorilla samankaltainen kuin Fortumilla on nyt Suomessa. Sen osinkojen tuloutukset valtion kassaan edustavat yhtä Viron tukijalkaa jukisen talouden rakenteessa.

Eesti Energia:n (10421629) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . Ilmoitukseen voi  suuri työmäärä aiheuttaa häiriöitä tietojärjestelmän toimintaan lähiaikoina.

Firma toivoo asiakkaiden käyttävän sen ikiomaa automaattilaskuria, joka laskee Viro Energia asiakkaalle automaattisesti sähkölaskun valmiiksi.

Häiriöt - monopoliyrityksen mukaan - johtuu siitä, että lähipäivinä hyväksyy Eesti Energian uuden CMS-ratkaisun lähes puolen miljoonan asiakkaan puolesta.

--
Alkukuukausina voi IT-projektissa esiintyä lyhytaikaisia ​​häiriöitä asiakkeelle saakka. Uuden näytön avulla voimme ennakoida tietojärjestelmien työmäärää paremmin, kertoo Eesti Energian hallituksen jäsen .

Ennustenäyttö laskee Eesti Energia:n kaikille  kaikille asiakkaille kulutuksen aikaisempien kk kulutuksen mukaan. Esim, huhtikuun kulutuksen ennusteet perustuu asiakkaan kulutus viimeisten 12 kk aikana. Lisäksi lasketaan ennusteen laatimiseksi onko asiakas huoneistossa, talossa vai  Huvilassa.

Käytäntö on osoittanut, että useimmat asiakkaat voivat todellisesta kulutksestaanpoiketa vain vähän, kun kodeissa sähkölaitteiden määrä muuttuu: kasvaa/kutistuu perheenjäsenten mukaan. Sähkölämmityksessä vaikuttaa ennusteen tarkkuuteen myös ulkolämpötilat.

Tänään on liittynyt sähkölaskun arviointilaskutukseen - firman mukaan - > 100 000 asiakasta ja Eesti Energia uskoo vakaasti tämän ratkaisun käyttäjämäärän kasvuun.

Eesti Energia pyytää anteeksi uuteen tietojärjestelmäänsä siirtymisestä aiheutuvaa haittaa asiakkailtaan.

Toim. Eesti energia on valtavan massiivinen valtion monopoli paikallisesti kaikkine sen tytäryhtiöineen. Sen rakenne kaipaa kiihkeästi yrityksen pilkkomista astetta pienempään kokoluokkaan nykyaikana. Tällöin yrityksen parhaat kehitysprojektit tuottavat parhaimmain osingon ja tuloksen myös omistajilleen. Viime aikaiset ehdotukset listauttaa yritys pörssiin seuraavat Suomen mallia, mutta eivät ratkaise perusongelmaa mitenkään: EU-komissio vaatii yhä kiihkeämmin kilpailun lisäämistä energiasektorilla kuluttajan hyväksi jäsenissään ja valtion omisteiset energiayhtiöt nähdään jäänteenä vanhasta taloudesta tässä kuviossa.


Get Directions

Kilpailuvirasto puoltaa sähkön hinnankorotuksia tuottajamonopolille

Kansallinen kilpailuvirasto (ts Konkurentsiamet) siunasi tänään virolaisille kuluttajille uudet hinnankorotukset sähkön tariffeissa.

Kilpailuvirasto hyväksyi Eesti energian BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . sähkön  jakeluverkon 3 vuoden uuden  investointiohjelman, joka tarkoittaa että sähköasiakkaan kuukausittainen lasku tälle monopolifirmalle kasvaa nyt 1. elokuuta keskimäärin +6%.

Jakeluverkoston yksikkö investoi vuosina 2011-2014 suunnitelman mukaan sähköverkon uudistamiseen yhteensä 300 miljoonaa euroa.  Investointisuunnitelman rahoittamiseksi  kasvaa siirtopalvelun hinta 1. elokuuta keskimäärin 0,39 senttiä / kWh. Keskimääräinen nousu perustuu siihen,  että siirtomaksut muodostavat kuluttajahinnasta maassa nyt  hieman yli kolmanneksen.



Firman päällikkö Tarmo Meren mukaan tulisi investointien tuloksena keskimääräinen sähkökatkosten määrä  kotitaloutta kohden kolmen vuoden aikana supistua n -20%.

Toim. Ns poliittinen takinkääntö tapahtui tässä asiassa nopeasti ja tehokkaasti: vielä viime syksynä käytti RTL:n pj & pääministeri Ansip näkyvästi omana vaalivalttinaan vastustaa silloisia aivan saman valtionyhtiön ehdottamia sähkönhinnan korotuksia, josta yhtiö sitten näyttävästi vetäytyi. Nyt, kun vaalit on käyty ovat RTL:n johtajat siirtyneet syrjään blokkaamasta energiayhtiön ylimääräistä sähköveroa kuluttajilleen. Näyttävästi on päätöksen tultua käynnistynyt myös pomojen median mielikuvakampanjointi paikallisesti mm teemoilla: johdon bonukset laskussa, maksamme liikaa venäjän kaasusta ja uusiutuvam tuulienergian tuotanto kasvussa. Kaikissa uutisissa äänessä Eesti energian ja Eleringin terävin PR-kärki.


Get Directions

Pääministeri pyörsi kantansa sähköhinnoittelusta

Keskustan Lembit Kaljuvee katsoi, että olisi aihetta nyt pääministerinkin puuttua kun monopoliasemassa oleva energiafirma - Eesti energia (10421629) - ajaa talousministeriön tuella järjestelmällisesti koti- ja suurkuluttajien vastaista sähkön hintapolitiikkaa. Tästä on osoituksena Eesti Energia +13% hintojen korotushakemus kilpailuvirastolle. Miksi nyt Virossa kuluttajan pitäisi maksaa  1 kWh sähköstä 10,4 senttiä kun se jopa Pohjoismaissa on 10 senttiä? uteli Kaljuvee.

Pääministeri Ansipin oma näkemys on, että Eurostatin mukaan itse sähkön hinta on Virossa Bulgarian jälkeen halvinta koko Euroopan unionissa (kun ei huomioida siirtotariffia osuutta - toim). Ansip kertoi, että ei eduskunta eikä hallitus tarvitse käsitellä hinnoittelua. Markkinamonopolit ovat kilpailuviraston toimialaa maassa. Ansip uskoo, että ko energiayhtiön korotushakemusta kilpailuvirasto käsittelee erittäin perusteellisesti ja tekee sen oikean päätöksen, joka on kuluttajille hyväksyttävissä.

Keskustan Lauri Laasi totesi, että jos vielä viime vuoden korotushakemuksesta Ansip sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että sähkön hinnankorotuksista suunnitelma on "tyhmä", niin nyt sitten vaalien jälkeen pääministeri onkin muuttunut varovaiseksi (vaalivoiton jälkeen).

Postimees kirjoitti 30. maaliskuuta, että Viron Energia hakee +13% nousua siirtomaksuihin. Eesti Energian jakeluverkon johtajan Tarmo Meren mukaan merkitsisi siinä määrin maksujen nousu sähkölaskun kasvua noin +6%.

Maan kilpailuvirastolla on nyt uuden korotusesityksen hyväksymiseen lain mukaan max 3 kk aikaa. Tämän jälkeen vie vielä 3  kuukautta uuden hinnaston julkistamiseen. Uusi hinnasto tullee voimaan viimeistään 1. lokakuuta 2011.

Toim. Kuluttajan lompakolle on nyt taas turvallista palata, kun vaalivoitto on taskussa kuten jälleen näemme. Eesti energian valtio-omistus ja sen takuuvarmat osinkotuotot motivoivat varmasti hallitusta paljon enemmän kuin sen haitat yhteisölle ja köyhimmälle osalle kansaa. Sama kuvio on toki nähty Suomessakin vuosien varrella monen monta kertaa juuri Fortumin ympärillä: koirat haukkuu mediassa mutta karavaani se jatkaa kulkuaan.

Muugan satamaan venäläinen konttioperaattori

Kaido Simmermann
Valtioyhtiöt päättivät laajentaa kilpailua satamaoperaattoreiden kesken ja hakivat uuden sopimuksen kumppaniksi venäläisen rahtikonttioperaattorin. AS Tallinna Sadam (10137319) , AS Eesti Raudtee (10281796) ja Venäjän suurimpia kuljetusyrityksiä Rail Garant solmivat nyt yhteistyösopimuksen konttiterminaalin käynnistämiseksi Muugan satamassa.

Tallinnan Satama lopetti EU-rakennerahaston turvin lähes miljardi kruunua maksanut konttiterminaalin infrastruktuurin laajennukset viime kesällä. Kuukausi sitten tapahtuneen konttiterminaalin kilpailutuksen nyt on voittanut Rail Garant, joka lupaa ja aikoo sijoittaa terminaalin kehittämiseen Tallinnassa edelleen miljardi kruunua ja käynnistää terminaali v 2013 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Rail Garant johtajan Nikolai Falinin mukaan Tallinnan sataman kiistattomat edut: kätevä sijainti, kehittynyt infrastruktuuri, ympärivuotinen luotsaus, vapaakauppa-alue ja yksinkertaistettua passitarkastus. Myös Luoteis-Venäjän omat satamat ovat nyt ylityöllistettyjä ja heillä oli  niukasti lisäkapasiteettia, sanoo Falin.

Myös sekä AS Tallinna Sadam:n johtaja Ain Kaljuranna ja AS Eesti Raudtee:n johtaja Kaido Simmermanni ovat syntyneeseen sopimukseen tyytyväisiä tahoillaan: uusi operaattori lisää kilpailua, siirtää transiton painopistettä pois öljystä, luo viennille lisäkapasiteettia ja vähentää ympäristökuormitusta pois maanteiltä kuljetuslogistiikassa.

Rail Garant on yksi suurimmista Venäjän kuljetusoperaattoreista konttiliikenteessä rautateillä.

http://www.logistikauudised.ee/article/2011/4/11/muugal-kaivitub-kahe-miljardi-kroonine-konteinerterminali-arendus

Toim. Tämä valinta ei ollut mitenkään hirveän hämmästyttävä: Venäjälle menevä kauttakulkuliikenne on talouden tukipilari satamabisneksessä ja sen akselin vahvistaminen venäläisen uuden operaattorin turvin voi hyvinkin lisätä uudenlaisen transitotavaran bisnestä Viron omille valtioyhtiöille merkittävästi. Toisaalta, maan pm Ansip on kyllä omissa puheissaan asettanut tiukkojakin maksiehtoja kuinka paljon Venäjän logistiikka saisi merkitä maan BKT:lle enää jatkossa, koska pääpaino on EU:ssa. Lopputulemana nämä massiiviset vanhat valtioyhtiöt tytäryhtiöineen ovat nyt entistä enemmän riippuvaisia Venäjän kanssa toimivista suhteistaan.

Get Directions

Viron VR triplasi nettotuloksen

Talous-ja viestintäministeri Juhan Parts vahvisti maanantaina AS-i Eesti Raudtee ()  v 2010 konsernin tilinpäätöksen, jonka mukaan yritys sai 1,68 miljardin kruunun liikevaihtoa, josta oli 328,7 miljoonaa kruunua voittoa. Vuotta aiemmin olivat vastaavat luvut: 1,52 miljardia kruunua ja 120,4 miljoonaa kruunua.

Konsernin kansainvälisten kuljetusten määrä kasvoi 2,84 miljoonaa tonnia  ja paikallisten kuljetusten  määrä 1,41 miljoonaa tonnia. Yhteensä kuljetettiin v2010 rautateitse tavaroita 29,63 miljoonaa tonnia.

Yhtiö supisti viime vuonna sekä työvoima- että käyttökustannuksiaan sekä kiinnitti enemmän huomiota tehokkuuden  parantamiseen  kasvattamalla samalla merkittävästi kuljetustensa määriä.

Firman investointien kokonaismäärä oli viime vuonna 617,7 miljoonaa kruunua, josta leijonan osa investoitiin Rail Baltica Tallinna-Tartto -rataosuuden peruskorjaukseen ja vaunujen alustojen eurokorkeuden muutoksiin.

Konserniin kuuluvat tyttärinä: rataverkon hoitoyritys AS EVR Infra () ja rautateiden kuljetusrahtausyritys AS EVR Cargo () .  Jälkimmäiseen kuuluvat kaikki Latviassa huolintapalvelua tarjoavan Livonia Rail Service SIA osakkeet.  AS Viron rautateiden kaikki osakkeet ovat valtion salkussa.

31. joulukuuta v 2010 hetkellä työskenteli konsernissa 1737 ihmistä.  Yrityksen työntekijöiden keskipalkka v2010 oli 14 866 kruunua / kk.

http://www.logistikauudised.ee/article/2011/4/11/eesti-raudtee-kasvatas-aastaga-kasumit-pea-kolm-korda

Toim. Luku on verrattoman hyvä ottaen huomioon, että ne suurimmat firman tulolähteet - satamabisneksien transitokuljetukset ja vienti - kasvoivat viime vuoden loppua kohtia huomattavasti maltillisemmin logistiikkafirmojen omien uutisten mukaan.

Get Directions

8 huippupomoa yli miljoonarajan v2010

Money

Viron valtionyhtiöissä vain 8 johtajaa ylsi yli miljoonan kroonin (64100 eur) rajan omassa vuosipalkassaan paikallisen kauppalehden mukaan:

  1. Sandor Liive, Eesti Energia BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  2. Kaido Simmermann, Eesti Raudtee BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  3. Ain Kaljurand, Tallinna Sadam BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  4. Taavi Veskimägi, Elering BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  5. Peeter Vään, Eesti Loots BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  6. Tanel Rautits, Lennuliikslusteeninduse AS BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  7. Aigar Kallas, RMK BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .
  8. Mart Einpalu, Levira BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely .

Toim. Listasta näkyy kärjestä aika hyvin se mistä valtion keräämät suurimmat osingot myös syntyvät. Ehkä ainut yllätys on se, että paikallinen "VR" on noinkin korkealla listalla ottaen huomioon rataverkoston ja logistiikan surkean kunnon maassa tätä nykyä. Ainut selitys lienee rahdin (öljy+autot) transitoliikenteen melko vaatimattomat reunaehdot vaunujen kuljetukseen hitaasti läpi maan Venäjälle ja takaisin.

Eesti energian lisäselvitykset

Sandor Liive
Viron media repii nyt päivä päivältä enemmän irti otsikoita ja yksityiskohtia Eesti Energian suunnitelluista sähkön siirtohinnankorotuksista julkisuuteen. Tänään perjantaina - pv nro 2. - on voitu lukea mm sen ylimpien johtajien viime vuoden palkankorotuksista ja kaavailtujen hinnankorotusten tuotosta firmalle verrattuna juuri äskettäin julkaistuun rohkeaan USAn tuotannon uuteen riskisijoitukseen.

Hallituksen pj:n palkka ylös v 2010 +10%

Hallituksen pj Sandor Liiven palkka oli viime vuonna 2 458 397 kruunua eli n 157 500 eur (13 100 eur / kk), joka on 202 182 kruunua  eli +9 prosenttia  enemmän kuin vuotta aiemmin.

Talousministeriön mukaan oli valtioyhtiön  johtokunnan jäsenistä edelleen eniten  korvausta saavan  Liiven perustulo viime vuonna 1 695 464 kruunua ja pomon bonuslisä sen päälle 762 933 kruunua.

Hinnankorotusten tuotot vastaavat suunnilleen koko USAn sijoitusseikkailua.

Nykyisen sähkön kulutuksen kohdalla johtaisi Eesti Energian tytäryhtiön OÜ Jaotusvõrk (11050857) kysytty hinnankorotus koko konsernille vuodessa noin +25 miljoonaa euroa lisärahaa. Laskelma on tehty olettaen, että Eesti Energia myy vuodessa noin 6,5 TWh siirtopalvelua.

Satttumalta juuri n 25 miljoonaa euroa on myös se kaupallisen riskin suuruus, jonka Eesti Energia on toteuttanut Yhdysvalloissa Ohion osavaltiossa ostetun palavan kiven kaivostoiminnasta.

Näin siis jos kilpailuvirasto hyväksyy firman hintaehdotukset.

Toim. Sähkömonopolin huippujohtajat ovat siirtymässä Suomen malliin mukaan aivan eri planeetalle tulojensa osalta kansan keskiluokkaan nähden: Tallinnan keskipalkka viime vuonna oli n 12500 eek eli 800 eur / kk. Asiantuntijoiden keskipalkat liikkuivat taasen noin 1800 - 2200 eek eli 1100 - 1400 eur / kk haitarissa. Tässä mediaympäristössä joutuu se tavallinen virolainen väistämättä miettimään miten vääriä valintoja on elämässään tehnyt jos/kun ei ole hakeutunut valtiomonopolien bonustyöntekijäksi.

http://www.e24.ee/?id=411936

http://www.e24.ee/?id=412218

Ansip ei sulata Eesti energian korotussuunnitelmia

Tarmo Mere

PM Andrus Ansip on närkästynyt nyt äskettäin taas kilpailuvirastolle valtiollisen ja massiivisen Eesti Energian (11050857) suunnitelmasta nostaa sähkön siirtohintoja +13% tulevana kesänä. Syykin on selvä: ennen Viron vaaleja firma yritti samaa jo kertaalleen kunnes Ansip haukkui firman alhaiseksi Tallinnan Veden yksityistetyn pörssifirman ahneeksi seuraajaksi ja uhkasi lopettaa ehdokkuutensa vaaleissa jolloin pokka petti jopa Eesti Energian ylimmiltä pomoilta ja korotushakemus peruttiin. Nyt on vaalit pidetty, eikä Ansip voi helposti pelata ainakaan samaa korttia uudelleen - siis mikä ettei tuumitaan Eesti Energiassa ja tiivistää yritystään hallintoneuvostossa.

Monopoliyhtiö perustelee uusia korotuspaineitaan mm vanhenevan siirtoverkon investointien ja korjausten kallistumisena sekä muutaman uuden polttolaitoksen perustamisena sähkön tuotantoon palavan kiven avulla. Viime kädessä sähköyhtiötä harmittaa se, että valtio omistajana on vaatinut siltä tulevien vuosien osinkojen ulos maksun valtion budjettiin liian täysimääräisesti ja energiayhtiön pomot haluaisivat varmistaa omat investointinsa ja ennen kaikkea bonuksensa.

Julkisuuteen on rohkeasti astunut mm jakeluverkkoliiketoiminnan mm pomo Tarmo Mere, joka Eesti Energian puolesta toteaa tarvittavan 300 miljoonan euron lisäinvestoinnin seuraavalle 3 vuodelle muuttavan kantaverkon uusien maakaapelien kautta entistä myrskyn kestävämmäksi.

Nykyään jo yli 7000 ihmistä työllistävä firma on rönsyillyt energiabisneksistään mm internet -operaattoriksi markkinoilla, joka saattanee osaltaan syödä uskottavuutta lisäinvestointien vaatimuksilta omistajiensa silmissä.

Toim. Päivän mediamylläkän perusteella oikeastaan kukaan ei pysty sanomaan missä tilanteessa energiayhtiön käteiskassa tullee olemaan suhteessa näihin uusiin pöydälle nostettuihin investointivaateisiin. Ei mitenkään erikoinen tilanne normaalille suomalaiselle, jossa mm Fortumin optiomiljonäärit lisääntyvät tasaisen varmasti joka vuosi verotilastojen valossa. Kuluttajalle sähkö maksaa suunnilleen saman Virossa nyt kuin Suomessa / kWh, joka on paikalliseen keskim ostovoimaan nähden suhteessa melkoisesti enemmän.

http://www.ap3.ee/article/2011/3/31/video-kas-te-tahate-et-ma-looksin-rusika-lauale

http://www.ap3.ee/article/2011/3/30/eesti-energia-taotleb-6-suurust-hinnatousu