Keskusta seuraa parhaiten kotimarkkinoiden laskusuhdannetta

Keskustan kallein asuntomarkkina alkaa nyt osoittaa vuoden 2018 alusta alkanutta koko Tallinnan laskusuhdannetta kaikkein selvimmin. Sen vastuu koko kaupungin pudotuksessa on 30% kauppojen lukumääristä katsottuna. Tästä artikkelista löydät täsmätietoa miten laskusuhdanne näkyy ja etenee sekä mitä kannattaa seurata myös jatkossa.

Seuraava kuva kertoo hyvin miten laskusuhdanne alkoi kauppojen määrien tippumisella viime vuoden lopusta jo alkaen.

Tallinnan kotikauppojen startannut laskutrendi (vasemmalla) erottuu samaan tapaan hyvin myös keskustassa (oikealla) vaikka kk-vaihtelut (sininen alue) ovat erittäin suuria & ennustamattomia

Kun koko Tallinnassa kauppojen laskua näyttää kertyvän n -100 kpl alkuvuodesta, niin Kesklinn:n osuus tästä on n -30 kpl. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kun Tallinnassa on koettu n -10% pudotus se Kesklinn:ssa yltää jopa -18% kauppojen määrissä (ts 2x).

Markkinoiden viilentyminen heijastuu siis nopeimmin pääkaupungin perinteisesti kalleimmalle & eniten kauppaa käyvälle suuralueella. Alueen kauppamäärät & m2-hinnat tn myös ennakoivat aivan ensimmäisenä lähitulevaisuuden kehitystä.

Lähiöiden myyntitunnelma vaihtelee jyrkästi

Myyjien reaktiot & tunnelmat keskustan lähiöissä tänään jakaantuvat karkeasti hyvin selvästi kahtia: laskua jo tukeviin ja sitä vastaan yhä taisteleviin pikku alueisiin.

Laskutrendiin vuodessa siirtyneitä  lähiöitä on karkeasti puolet Kesklinn:n alueella tänään

Näistä lähiöistä voi huomata miten monet ovat sieltä ihan kalliimpien päästä nykyisellä markkinahinnallaan myyjillä ts ne usein sisältävät nykyisellään suuren määrän myymätöntä uudistuotantoa.

Reilummin laskua onkin alkanut syntyä kaikkein kalleimman ydinkeskustan lähiöön.

Maakrin lähiössä on koettu keskustan suurin kotien hintapyyntöjen lasku samalla kun myyntitarjoukset ovat rajusti lisääntyneet syksyn myötä

Keskustan kiristyvä kilpailu ihan jokaisesta kodin kaupasta ajaa nyt kalleimpia lähiöitä koteineen yhä voimakkaampien alennusten piiriin samalla kun myyjät rynnivät tarjoamaan yhä lisää kotejaan markkinoille.

Näin on siis päästy todistamaan miten asuntolainoituksen tiukkeneminen & kallistuminen heijastuu hyvin nopeasti ja suoraan reaalitalouden tunnelmiin. Miten tilanne jatkossa kehittyy ja mitä on - ehkä - odotettavissa? Tätä varten kannattaa pistäytyä vuodessa 2007 ja sen peruskuviossa, joka johti syvään pudotukseen & sinne ihan "kuilun partaalle".

Deja vu & 2007

Keskeinen tapahtuma laman käynnistymisessä hintaspiraaliin vuonna 2007 oli kauppojen romahtaminen uskottavuusrajan alapuolelle myyjien silmin katsottuna.

Kotihintojen romahdus alkoi (vasemmalla & hintapalkit taustalla) kauppojen tiputtua liian alas / kk mihin on vielä matkaa markkinoilla tänään (oikealla)

Kuten kuva kertoo hyvin uskottavuusraja oli tuolloin n 700 kauppaa / kk kun korkeimmillaan käytiin silloin jopa n 1400 kpl / kk. Psykologisesti tämä riitti käynnistämään totaalisen markkinapaniikin laajassa mittakaavassa.

Loppujen lopuksi kaupat sakkasivat nopeasti alimmillaan 2009 alkuun reiluun 300 kpl / kk kunnes siihen löytyivät ne suuremmat pelastavat toimenpiteet, jotka pysäyttivät kaaoksen.

Nyt viilenemisen alettua kannattaa markkinoilla toimivan siis seurata laskeeko kk-kauppojen määrä < 600 - 700 kpl jatkossa. Tämä voi käynnistää isomman aallon markkinoilla kun se taas tarkoittaisi n -50% pudotusta viimeiseen huippuun nähden (n 1200 kpl / kk).

Kun laskevaa trendiä tutkii tänään, niin aikaa näyttäisi olevan ainakin 6 kk ennen kuin näemme mitään todellista testiä alittaa 700 kpl kaupoissa nykymenolla Tallinnassa. Joskin kk-muutokset ovat hyvin jyrkkiä nykyään & vaikea arvata. Positiivistakin on se, että markkinoilla on nyt paljon enemmän korjaavia yksityisiä toimijoita, jotka hidastavat elleivät jopa pysäytä kokonaan vuoden 2007 tapaisen ilmiön synnyn.

Markkinatiedot tarjoaa

Kotiselain auttaa sinua ymmärtämään hintatrendien dynamiikan yksityiskohtaisesti jopa kaupunginosien lähiöiden tasolle saakka ja näin valitsemaan sinulle sopivimman tavan osallistua markkinoille.

Kuvasta ohesta näet mm koko Tallinnan edellisessä tekstissä mainitun kauppamäärien kehitystä vrt m2-hintaan.

A Finn

Blogin julkaisun vastaava: Jouni Santara