Liettuan EU-jäsenyys varmistumissa vuodelle 2015

Vahvistettu on nyt kokouksessaan EU:n valtiovarainministerit Luxemburgissa, että euroalueelle 1. tammikuuta 2015 liittyy uutena valtiona Liettua. Lopullinen päätös tehdään heinäkuussa 2014 virallisten kuulemisten jälkeen Euroopan parlamentin kautta.

Euroopan komission sekä EKP:n oma yhteenveto vahvistaa, että Liettua täyttää nyt sen kaikki ehdot liittymiselle euroalueeseen. Liettua liittyä päätöksentekoprosessiin päättyy heinäkuussa 2014, kun Euroopan unionin euroalueen jäsenvaltiot ja suostuvat yksimielisellä päätöksellä liittää Liettuan valuutan euroon ja lopullisesti vahvistavat sen vaihtokurssin euroon.

  • http://www.aripaev.ee/?PublicationId=95eb5799-86a7-455a-9407-d3cc65e222fe

Asuntovälittäjä: Tallinna oli 2. maailmassa asuntojen +20% hintanosteella Q1/2014

Uus Maa BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . kiinteistöanalyytikko Risto Vähi uskoo, että kiinteistömarkkinat lähitulevaisuudessa tulevat rauhoittumaan Tallinnassa ja hinnat muuttuvat taas myös edullisemmaksi ostajille.

Uus Maan mukaan kiinteistöjen hinnat ensimmäisellä neljänneksellä 2014 nousivat maailman huipputasossa: ne kasvoivat keskimäärin +20%. Se nosti Tallinnan 45 valtion joukosta kärkeen: tätä enemmän nousivat kiinteistöjen hinnat vain Dubaissa, jossa hinnat nousivat +32%.

Uus Maan kiinteistöanalyytikko Risto Vähin mukaan nousussa on nyt huomattava, että kiinteistöjen hinnat alkavat hidastua nousussaan selvästi jatkossa.

Hänen mukaansa nopea nousu kiinteistöjen hinnoille johtui piensijoittajista, jotka ovat säästönsä sijoittaneet pieniin Tallinnan asuntoihin. Lisäksi vaikuttaa myös hintoihin yleinen elpyminen talouskriisistä. "Noin puolet kiinteistöjen ostajista toimivat nyt pelkästään omarahoituksen turvin", sanoi Vähi.

Nyt on kuitenkin alkamassa vakaampi aikakausi hinnoille. Kauppoja syntyy vähemmän ja hintojen nousu alkaa tästä hidastua.

"Markkina kääntyy ostajia kohti lisää", sanoo Vähi lisäten, että jos ostopuhelut eivät enää tapahdu, sinun täytyy harkita myyjänä markkinahintaa tarkemmin ja tarvittaessa oikaista tarjousta. "Ihmiset etsivät edullisempia vaihtoehtoja."

"Olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen. Kaikki mikä tapahtuu taloudessa, heijastuu yleisesti toimintaan myös kiinteistömarkkinoilla ", Vähi kiteyttää.

  • http://www.aripaev.ee/?PublicationId=c9a238c0-030c-439d-ba25-eb0a4e7c0816
  • http://www.aripaev.ee/?PublicationId=eb59db27-b612-4635-b2cf-1348d6fa2600

Tallinnasta yhä vähemmän asuntoneliöitä peruspalkalla vrt Riikaan ja Vilnaan Q4/2013

Sekä Riiassa ja Vilnassa nykypäivän keskituloilla asunnon ostaja voi saada enemmän kuin vuosi sitten ja viimeisten 12 kuukauden aikana asuntojen ostovoima nousi eniten Vilnassa: 3,1 neliömetrillä 40,0 neliöön, kertoo Balttian SEB BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . pankki.

Kun vielä Q4/2012 viimeisellä neljänneksellä Tallinnassa keskipalkalla oli väestöllä varaa ostaa asuntona suurempi kuin eteläiset naapurit - 53,4 m2 - on nyt tilanne muuttunut jyrkästi. Riikassa asukkaalla on varaa ostaa 50,3 neliömetrin huoneisto kun taas Tallinnassa vain 44 neliömetriä.

" Ostokyky parani Riiassa ja Vilnassa erityisesti kun kiinteistön hintoja kasvua nopeampi kasvu oli palkoissa. Korkeat kiinteistöjen hinnat Tallinnassa kasvoi suhteellisesti enemmän yli reaalipalkkojen, mikä vähensi merkittävästi asuntoluottojen saatavuutta", kommentoi SEB:stä Latvian asiantuntija Edmunds Rudzitis .

«Uudistuotannon kehitys Tallinnassa päihitti muut Baltian pääkaupungit. Ottaen huomioon uusien asuntojen hinnoittelun, keskikorko asuntolainoille yms keskituloinen voi ostaa 22,6 m2 uusia asuntoja Riiassa kun taas Vilnassa ja Tallinnassa: 32,2 m2 ja 26,9 m2. Syynä tähän on se , että keskimääräiset tulot väestöllä Virossa ovat  Baltian naapureita nyt korkeampia, mutta uudistuotannon hinta sen kehityksestä ei ole merkittävästi erilainen.

SEB :n asuntojen ostovoiman indeksi a0rvioi neliömetrien mukaan kuinka saada lainaa ilman liian korkeaa riskiä. Indeksi ottaa huomioon neljä tekijää , jotka vaikuttavat asuntomarkkinoilla: myyntihint , tulot, inflaatio sekä rahoituksen korkotaso .

Bigbank raportoi pörssiin

Targo Raus

Kahdesta Viron pääomaan kuuluvasta omasta pankista, BIGBANK AS (10183757) raportoi nyt pörssiin, että se ansaitsi viime vuonna 5,3 miljoonaa euroa voittoa kaikkiaan.

Kaikkiaan yrityksen lainasalkku kasvoi viime vuonna selvästi.

BIGBANK -ryhmän lainasalkku joulukuun lopussa 137,8 miljoonaan euroon ja kasvoi vuoteen +5%.  Sijoitussalkusta oli  Viroon  myönnetty  lainoja 43,7%, Latviaan 35,3%, Liettuaan 12,0% ja Suomeen  9,0%.  BIGBANKin talletusten määrä  nousi  samaan aikaan153,8  miljoonaan euroon.

Pankin hallituksen pj Targo Raus totesi, että v 2010 merkittävintä oli toiminnan  laajentaminen  ulkomaille niin lainojen  kuin talletustenkin alalla.

Pankki otettiin kaikkialla hyvin vastaan. Esimerkiksi Suomessa,  jossa aloitimme kulutusluottojen myöntämistä  viime vuoden  alussa:  laajuus lainasalkussa oli vuoden lopussa jo 12,4 miljoonaa euroa.  Nopeasti on kehittynyt  myös talletusten määrä erityisesti Saksassa mutta myös Suomessa ja Itävallassa,  Raus totesi pankin kehityksestä.

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

http://www.e24.ee/?id=395111

Get Directions

LHV kasvoi maltillisesti

Money

Virolaisen LHV Pankin (10539549) BN4F_kysely BN4F_kysely BN4F_kysely . tuotot olivat viime vuonna vain 5,2 miljoonaa euroa eli kasvua +45% edellisvuoteen verrattuna ja pankin voitoksi lopulta haaviin muodostui n 65 000 euroa (ts n miljoona vanhaa kruunua). LHV taseen liikevaihto kasvoi vuoden lopussa lopulta kahteen miljardiin kruunuun.

--
Olemme tänään erittäin nopean kasvun ja investointien vaiheessa, joten voiton tavoittelu on ollut huomattavasti vaikeampaa, toteaa LHV Pankin hallituksen pj Erki Kilu. Viime vuoden merkittäviin pankin saavutuksena oli toimistojen avaaminen Helsingissä ja Tartussa.

--

LHV pankin talletusten määrä kasvoi vuoden lopussa 114,8 miljoonaan euroon.

--
Pankin lainasalkku taas kasvoi v 2010 lopussa 43,2 miljoonaan euroon ja pankin tekemät velkakirjasijoitukset n 17 miljoonaan euroon.

--

Toim. tämän puhtaasti virolaisen pääoman pankin erityispiirre on sekin, että sen edustajia saattoi tomittajasi usein tavata viime vuonna rantautuneina Tallinnan tavallisten kauppakeskusten käytäville tekemässä pankkia tutuksi kansalle. Pankin taustalla häärii sama liikemies, joka aikoinaan perusti Hansapankin ja myi sen Viron suurimmaksi Swedbank-konserniksi ruotsalaisille - joten kokemusta pankkitoiminnista ainakin on reilusti. Sen eräs perustaja Rain Lõhmus haluaa edelleen olla aktiivinen uusissa starup -projekteissaan.

(hae kaupparekisterin tuloksen Code -sarekkeella verotiedot)

Get Directions

Logistiikkakeskus viimein pystyyn?

Christmas day sunset

Vilnan kaupungin suunnitelma (vuodelta 2009) perustaa julkisrahoitteinen jakelu- ja logistiikkakeskus kaupungin ytimeen on jälleen kaupungin päättäjien tuoreilla esityslistoilla.

Ajatus on perustaa keskeinen solmukohta, joka palvelisi Vilnan rautatieyhtiötä ja muita keskeisiä yktyisiä logistiikka-alan yrityksiä. Valmistelu on pyörinyt virkakoneistossa jo pitkään tuloksetta.

Ajatus on toki vanha: tähän mennessä on löydetty paikallisen rahoituksen malli. Nyt on periaatteessa kaikki ongelmat ratkaistu, toteaa Vilnan kaupunginhallituksen apulaiskaupunginjohtaja tohtori Adomavicius.

Liettuan kansallinen huolintaliikkeiden liiton Lineka ja kuljetusfirman Schenker toimitusjohtaja Edmund Daukantas taas sanoi odottavansa hanketta innolla, mutta ei peittele epäilystään sen etenemisestä nytkään: se on viivästynyt vähintään 10 vuotta.

Budjetti perustettavalle keskukselle olisi LTL 80 miljoonaa, josta EU:n rakennerahastoista pitäisi tuleman 85% ja loput maan kansalliselta rautatieyhtiöltä.

Get Directions

Ministeriö palauttaa kuuman veden

Pääkaupungissa Vilnassa on ollut käytössä kuuman käyttöveden säästöohjelma tietyillä alueilla, jossa kaupungin palvelusta vastaava vesilaitos on yöaikaan laskenut lämpötilaa jakeluverkostossa < 50 C asteen säästääkseen kuluja. Tämä on nostanut pintaan huolen legionallaisbakteerin lisääntymisestä ja ihmisten turvallisuudesta käyttää vettä kotonaan.

Nyt energiamisteriö on saanut tarpeekseen ja ilmoittanut  lopettavansa tällaiset säästötoimet kansalaisten terveyden kustannuksella kaupungissa.

Kameravalvonta vaarassa loppua

Vilnan poliisin käyttämä kaupungin yleinen kameravalvontajärjestelmä julkisilla paikoilla on taloudellisissa vaikeuksissa: kunnan julkinen yritys on nyt velkaa kaksi miljoonaa LT palvelua tuottavalle yritykselle. Koko järjestelmä saatetaan sulkea maksamattomien laskujen takia.

Tämä valvontajärjestelmä auttaa poliisia valvomaan tilannetta Vilnan kaupungin reaaliajassa ja nopeasti reagoimaan tapahtumiin. Esim viime tammikuusta - lokakuuhun kameroilla todennettiin 1257 rikosta, joiden perusteella poliisit pidättivät 1744 henkilöä.

Asiasta raportoi 15min.LT

Kuohunta VECCin ympärillä jatkuu

Liettuan v2009 kulttuuripääkaugin operoinnista vastannut julkinen elin VECC (Vilnius - European Capital of Culture) on edelleen oikeusprosesseissa mukana kun siltä on pyydetty selvitystä 10 miljoonasta puuttuvasta LT:sta maan auditorin toimesta.

Toimiston sulkua hoitamaan jätetty Jolanda Lukošienė kommentoi, että prosessista huolimatta julkisrahoitteinen yritys sulkee ovensa ja jättää mahdolliset syytteet oikeuselinten ratkaistavaksi. Velkojat saavat tn haltuunsa organisaation toiminnasta syntyneitä taideteoksia joita voivat sitten yrittää kaupata edelleen. Se suurin opetus tästä vahingosta  on, että toimintaa olisi alunperin pitänyt palkata pyörittämään yksityinen kirjanpitoon tottunut yritys ja jättää kaupungin rooliksi vain projektin rahoitus ja valvonta.

Asiasta kirjoitti 15MIN.LT

Tallinna aloittaa ensi v2011 alusta vastaavan oman projektinsa yhtenä EU:n nimetyistä kulttuuripääkaupungeista. Projektin pyörittämiseen on valjastettu hieman samankaltainen kulttuuriministeriön johtama katto-organisaatio Tallinn 2011 kuin Vilnassa. Tallinnan organisaatiota johtaa poliittisesti paikallisesti ansioitunut Jaanus Mutli.